Lingvokul'turnaja i perevodceskaja specifika sravnitel'nyh oborotov s èntomorfizmami v russkom i finskom jazykah (na materiale korpusa "ParRus") / Venäläisen kaunokirjallisuuden hyönteisaiheiset vertaukset ja niiden kääntäminen (korpuksen ParRus aineiston pohjalta)

Abstract

Tutkielma käsittelee venäläisen kaunokirjallisuuden hyönteisaiheisia vertauksia. Yleensä vertauksia tarkastellaan osana fraseologiaa, mutta jossain määrin ne ovat viime vuosina eriytyneet omana kielellisenä konstruktionaan mielenkiintoisiksi tutkimusaiheiksi mm. Venäjällä. Useimmin aiheeseen liittyvä tutkimus, kuten tässäkin tapauksessa, on verrannollista, eli useamman kieli- ja kulttuuriparin erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua. Venäjän kielessä vertailun ilmaiseminen on mahdollista usealla eri tavalla. Tämä tutkimus rajoittuu vain vertauksiin, jotka sisältävät vertauspartikkelin kak lisäksi jonkin hyönteisen nimen (esim. ahkera kuin muurahainen). Tämän lisäksi tutkimusaineisto on rajattu entomorfismeihin, eli vertauksiin, jotka kuvaavat ihmistä. Tiedossamme ei ole muita Suomessa tehtyjä nimenomaan hyönteisiin keskittyviä tutkimuksia, yleensä alan tutkimuksen kohteena ovat isommat eläimet (lehmät, hevoset, karhut, sudet jne.). Tutkimusaineistona on käytetty Tampereen yliopiston käännöstieteen laitoksella koottua kaunokirjallisuuden korpusta ParRus, joka sisältää pääasiassa venäläisen kaunokirjallisuuden klassikkoteoksia 1800- ja 1900-luvuilta. Tämän lisäksi kulttuurien välisten erojen tarkastelussa on käytetty apuna suomalaisen kaunokirjallisuuden korpusta (FiLT). Sen lisäksi, että työssä yritetään tuoda ilmi eroja entomorfismien käytössä eri kirjailijoiden välillä, tarkoituksena on myös havainnoida mahdollisia kulttuurien (Venäjä – Suomi) välisiä eroja.

Työn teoriaosiossa yritetään selvittää vertauksen paikkaa fraseologian kentässä. Venäjällä fraseologia on erillinen kielitieteen tutkimusala, kun taas Suomessa se ei ole eriytynyt omaksi tutkimusalakseen. Koska vertaukset kuuluvat Venäjässä fraseologian piiriin, rakenteen ominaisuuksia (mm. sen muunneltavuutta) tarkastellaan työssä monin paikoin fraseologian oppien näkökulmasta.

Työn empiirisessä osiossa pääpaino on korpusaineistosta nousseiden, sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten huomioiden tarkastelussa. Korpusaineisto osoittaa, että ns. normikielelle tyypillisiä vertauksia esiintyy kaunokirjallisuudessa vähänlaisesti. Kaunokirjallisuuden hyönteisaiheisille vertauksille tyypillistä on niiden muuntuminen. Aineistosta käy ilmi, että muutamat kirjailijat (Dostojevski, Pristavkin, Dudintsev, Bulgakov) käyttävät entomorfismeja muita korpuksen kirjailijoita huomattavasti enemmän. Jossakin määrin tutkimustuloksia vääristää epäsuhta kirjailijoiden aineiston määrässä korpuksessa, tästä syystä luotettavimpien tulosten saamiseksi olisi hyvä käyttää isompaa korpusta. Rinnakkaiskorpus mahdollistaa kuitenkin hyvin entomorfisten vertausten suomentamiseen liittyvien ongelmien tarkastelun. Eri kulttuureissa hyönteisiin (eläimiin) liittyvät konnotaatiot eivät aina ole yhteneväiset, jolloin niiden kääntäminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia.

Avainsanat: venäjän kieli, suomen kieli, fraseologia, vertaukset, korpustutkimus