OSALLISTUMME, VAIKUTAMMEKO? Kiukaisten aluetoimikunta lähidemokratian toteuttajana
ISOMAA, MINNA (2012)
2012
Kunta- ja aluejohtaminen - Local and Regional Governance
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22344
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22344
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on arvioida Kiukaisten aluetoimikunnan toimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia aluetoimikunnan jäsenten näkökulmasta. Pyrin selvittämään, miten Kiukaisten aluetoimikunta on onnistunut toiminnassaan toteuttamaan lähidemokratiaa. Samalla kokoan yhteen aluetoimikunnan hyväksi kokemia käytäntöjä, jotta niitä voidaan jatkossa hyödyntää uusia alueellisia toimielimiä perustettaessa. Tämän lisäksi tarkoituksenani on yleisemmällä tasolla tarkastella lähidemokratian käsitettä, sen toimintaympäristöä ja toimintamalleja.
Tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Kiukaisten aluetoimikuntaa koskeva aineisto on kerätty haastattelemalla aluetoimikunnan jäseniä sekä sen puheenjohtajaa ja esittelijää. Haastattelulajina oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Lähidemokratia on moniulotteinen käsite, jolla olen tässä tutkielmassa viitannut yleisesti kuntalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lähivaikuttamisen kaksi perusvaihtoehtoa ovat kuntien luomat alueelliset toimielimet sekä asukaslähtöiset osallistumiskanavat, kuten kylä- ja kaupunginosayhdistykset. Kuntien luomat toimielimet voidaan vielä jaotella todellista päätös- ja budjettivaltaa omaaviin toimielimiin sekä lähinnä lausunnonantajina toimiviin toimielimiin.
Kiukaisten aluetoimikunta on onnistunut lähidemokratian toteuttamisessa kelvollisesti. Kiukaisten alueelta valitut jäsenet ovat pystyneet kehittämään asuinympäristöään kuntaliitoksesta saadulla yhdistymisavustuksella, ja välittäneet kiukaislaisten näkökulmia Euran päätöksentekoon. Lähidemokratian ihanteesta ei kuitenkaan voida puhua, koska ainoastaan murto-osa kiukaislaisista on pystynyt vaikuttamaan lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon aluetoimikunnan kautta. Tavallisten kiukaislaisten näkökulmasta lähidemokratia ei ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä aluetoimikunnan toiminnasta ja olemassaolosta ei juuri ole tiedotettu, minkä vuoksi se on jäänyt kuntalaisille vieraaksi. Päätöksenteko ei myöskään ole tullut lähemmäksi tavallisia kiukaislaisia, koska aluetoimikunnan jäsenet ovat muutenkin mukana kunnallispolitiikassa.
Aluetoimikunnan jäsenet ovat kuitenkin tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa. He ovat pystyneet aluetoimikunnan kautta konkreettisesti ylläpitämään ja parantamaan kuntalaisten palvelutasoa vanhan Kiukaisten alueella, vaikka aluetoimikunnalla ei olekaan ollut varsinaista budjettia eikä päätösvaltaa. Aluetoimikunnan kokemukset antavat rohkaisevan kuvan siitä, että kuntaliitosten luomiin lähidemokratian haasteisiin voidaan vastata vaikuttavasti suhteellisen kevyelläkin organisaatiolla.
Asiasanat:lähidemokratia, kunnanosahallinto, Kiukaisten aluetoimikunta, kylätoiminta
Tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Kiukaisten aluetoimikuntaa koskeva aineisto on kerätty haastattelemalla aluetoimikunnan jäseniä sekä sen puheenjohtajaa ja esittelijää. Haastattelulajina oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Lähidemokratia on moniulotteinen käsite, jolla olen tässä tutkielmassa viitannut yleisesti kuntalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lähivaikuttamisen kaksi perusvaihtoehtoa ovat kuntien luomat alueelliset toimielimet sekä asukaslähtöiset osallistumiskanavat, kuten kylä- ja kaupunginosayhdistykset. Kuntien luomat toimielimet voidaan vielä jaotella todellista päätös- ja budjettivaltaa omaaviin toimielimiin sekä lähinnä lausunnonantajina toimiviin toimielimiin.
Kiukaisten aluetoimikunta on onnistunut lähidemokratian toteuttamisessa kelvollisesti. Kiukaisten alueelta valitut jäsenet ovat pystyneet kehittämään asuinympäristöään kuntaliitoksesta saadulla yhdistymisavustuksella, ja välittäneet kiukaislaisten näkökulmia Euran päätöksentekoon. Lähidemokratian ihanteesta ei kuitenkaan voida puhua, koska ainoastaan murto-osa kiukaislaisista on pystynyt vaikuttamaan lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon aluetoimikunnan kautta. Tavallisten kiukaislaisten näkökulmasta lähidemokratia ei ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä aluetoimikunnan toiminnasta ja olemassaolosta ei juuri ole tiedotettu, minkä vuoksi se on jäänyt kuntalaisille vieraaksi. Päätöksenteko ei myöskään ole tullut lähemmäksi tavallisia kiukaislaisia, koska aluetoimikunnan jäsenet ovat muutenkin mukana kunnallispolitiikassa.
Aluetoimikunnan jäsenet ovat kuitenkin tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa. He ovat pystyneet aluetoimikunnan kautta konkreettisesti ylläpitämään ja parantamaan kuntalaisten palvelutasoa vanhan Kiukaisten alueella, vaikka aluetoimikunnalla ei olekaan ollut varsinaista budjettia eikä päätösvaltaa. Aluetoimikunnan kokemukset antavat rohkaisevan kuvan siitä, että kuntaliitosten luomiin lähidemokratian haasteisiin voidaan vastata vaikuttavasti suhteellisen kevyelläkin organisaatiolla.
Asiasanat:lähidemokratia, kunnanosahallinto, Kiukaisten aluetoimikunta, kylätoiminta