Yksityinen Susi - Zinetullah Ahsen Bören (1886-1945) eletty ja koettu elämä

Abstract

Mishäärikauppias Zinetullah Ahsen Bören (1886–1945) nimi on jäänyt historiankirjoituksen alaviitteisiin lähinnä hänen vuonna 1942 julkaisemansa suomenkielisen Koraanin takia, joka oli ensimmäinen laatuaan maassamme. Pienestä Aktukin maalaiskylästä kotoisin ollut Ahsen Böre oli mielenkiintoinen, mutta sangen pitkälti varjoihin jäänyt hahmo: Hän oli Venäjän alamainen, josta lopulta tuli Turkin tasavallan kansalainen; turkkilainen, jonka todellinen kotimaa oli 35 vuotta Suomi; rahoistaan äärimmäisen tarkka liikemies, joka toisaalta saattoi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen suuriakin summia; imaamikoulutuksen saanut muslimi, jolla ei kuitenkaan ollut näkyvää uskonnollista roolia; rakastava perheenisä, jolla kuitenkin oli vaikeuksia hyväksyä lastensa elämänvalintoja. Nämä ja monet muut ristiriidat kuvaavat Ahsen Böreä – miestä, jonka lopulta sukunimeen asti päätynyt kutsumanimi merkitsi Sutta. Hänet tunnettiin omanarvontuntoisena, toimeliaana ja aikaansaavana miehenä, joka kuitenkin riitaantui herkästi muiden kanssa ja piti oman päänsä silloinkin, kun joustavuudesta olisi ollut enemmän hyötyä.

Tässä henkilöhistoriallisessa pro gradu-tutkielmassa käsittelen Zinetullah Ahsen Bören elämää ennen kaikkea sen kautta, mikä hänen oma tulkintansa sen vaiheista oli. Jäljitän päähenkilöni kokemusta omasta identiteetistään ennen kaikkea hänen jälkeensä jättämien muistelmien kautta, joita tulkitsemalla, analysoimalla ja muihin lähteisiin yhdistelemällä muodostan kuvan siitä, mitä hän tässä lähipiirilleen tarkoittamassaan tekstissä tahtoi kertoa ja mitä jättää kertomatta – ja miksi. Ahsen Böre tahtoi ohjata oman jälkikasvunsa oikeaksi katsomalleen tielle kohti uutta turkkilaista kulttuuri-identiteettiä, joka kuitenkin sisäisten ristiriitaisuuksiensa vuoksi ilmeisen selvästi hämmensi häntä itseäänkin. Myöhemmin hän tahtoi esittää kulkemansa kuoppaisen tien suoraksi ja loogiseksi, ”verenperinnön” osoittamaksi väyläksi kohti sitä kansallisylpeyttä hehkunutta turkkilaista herraa, joka hänestä oli tullut, mutta hänen elämänsä varrelle mahtui monta muutakin mahdollista suuntaa, jotka olisivat toteutuessaan saattaneet johtaa varsin toisenlaisille teille.

Ahsen Bören vaiherikas elämä vei hänet Aktukista Pietarin ja Viipurin kaupunkien kautta Kannaksen Terijoelle, josta tuli hänen kotipaikkansa vuosiksi. Terijoella hän myös aloitti kangas- ja turkistavaroiden myyntiin keskittyneen kauppatalonsa, joka sittemmin toimi vuodesta 1922 lähtien Tampereen Keskustorilla. Tänne hän päätyi lyhyen Helsingin-vaiheen jälkeen koettuaan sitä ennen Venäjän vallankumouksen ja vuoden 1918 sodan aiheuttamat mullistukset sangen henkilökohtaisesti. Vaikeuksien jälkeen Ahsen Bören perhe-elämä ja liiketoimet saivat Tampereella kukoistaa tyynemmässä ympäristössä, ja Kauppatalo S.I. Ahsän-nimellä tunnetusta liikkeestä tulikin eräs alan kulmakivistä kaupungissa. Hankkiessaan tuotteita myyntiin ympäri maailmaa Ahsen Böre avasi myös oven suureen maailmaan, mikä näyttää innoittaneen häntä uudelle uralle – kirjallisuuden kustantajaksi. Suomenkieliseen Koraaniin huipentunut julkaisu-ura sai kuitenkin rohkaisua myös suomalaisilta tuttavilta, joiden joukkoon mahtui yllätyksellisiäkin nimiä.

Tässä tutkielmassa pyrin antamaan Ahsen Börelle äänen ja kuvaamaan hänet sellaisena Suomen kansallisen ja uskonnollisen vähemmistön edustajana, joka rakensi omaa ja perheensä kansallista ja kulttuurista identiteettiä aktiivisten valintojensa ja sattuman oikkujen osasista. Tutkielma perustuu osin aiemmin käyttämättömään tai vain vähän käytettyyn lähdeaineistoon, ja se on laajuudessaan kattavampi kuin aiemmat häntä käsitelleet tai sivunneet tutkimukset.

Asiasanat:Zinetullah Ahsen Böre, mishäärit, tataarit, Turkki, Tampereen historia, muslimit, islam, Koraani, henkilöhistoria, elämäkerta, biografia