Tyttöjen koulukiusaaminen yhteisöllisenä ilmiönä Maria Aution nuortenromaanissa Paperisudet
PAANANEN, JOHANNA (2012)
2012
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22329
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22329
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee koulukiusaamista Maria Aution nuortenromaanissa Paperisudet (2005). Koulukiusaamisilmiön tarkastelu tekee tutkielmasta lähtökohdaltaan temaattisen. Koulukiusaamista tutkitaan erityisesti henkilöhahmojen kautta. Paperisusien keskeiset henkilöhahmot ovat tyttöjä, mikä tuo tutkielmaan sukupuolittuneen painotuksen.
Tutkielmassa analysoidaan henkilöhahmojen rakentumista ja kompleksisuutta. Lisäksi tarkastellaan nuortenkirjalle ominaista henkilöhahmojen identiteetin kehittymistä. Koulukiusaamiskuvausta tutkitaan sen kautta, mitä henkilöhahmot kokevat, miten he käsittelevät kokemaansa ja miten koettu vaikuttaa heihin. Tarkastelussa on sekä koulukiusattuja, koulukiusaajia että aikuisia henkilöhahmoja. Lisäksi tutkielma huomioi kerrontaratkaisut, jotka vaikuttavat siihen, mistä näkökulmista koulukiusaamista kuvataan. Erityisen tärkeä on fokalisaation käsite. Paperisusissa on useita sisäisiä fokalisoijia: koulukiusattuja, yksi koulukiusaaja ja yksi koulukiusatun vanhempi. Tämä monipuolistaa koulukiusaamisen kuvausta. Henkilöhahmojen ja kerrontaratkaisujen tutkimisessa hyödynnetään Maria Nikolajevan, Shlomith Rimmon-Kenanin ja Gérard Genetten kirjallisuustieteellisiä teorioita.
Paperisusia verrataan tutkielmassa sosiaalipsykologiseen tutkimukseen koulukiusaamisesta, jotta saataisiin selville, miten kaunokirjallinen kuvaus esittää ilmiön suhteessa todellisuuteen. Tässä keskeisenä lähteenä on Christina Salmivallin koulukiusaamistutkimus. Lopputuloksena on, että kaunokirjallinen kuvaus toteuttaa lähes kaikkia havaittuja koulukiusaamisilmiön piirteitä, mutta painottaa kuitenkin joitakin asioita eri tavoin. Erojen taustalla ovat kaunokirjallinen teeman käsittely ja nuortenkirjallisuuden kasvatuksellinen tehtävä.
Koulukiusaamisen tarkastelussa korostuu sen luonne ryhmässä tai yhteisössä tapahtuvana ilmiönä. Tutkielmassa huomioidaan koulukiusattujen ja koulukiusaajien vertaisryhmät, aikuishahmot nuorten ympärillä, koulu sekä yhteisöllisyyden mahdollinen vaikutus kaunokirjallisen teoksen ulkopuolella. Tutkielma nostaa esiin myös nuortenkirjallisuuden kasvatuksellisen tehtävän. Tässä yhteydessä käytetään biblioterapeuttisuuden käsitettä, jolla kuvataan Paperisusien tehtävää koulukiusaamista kokeneen lukijan mahdollisena terapeuttina ja voimaannuttajana. Paperisudet tarjoaa nuorelle lukijalle keinoja käsitellä koulukiusaamiskokemusta sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta.
Asiasanat:Maria Autio, Paperisudet, koulukiusaaminen, henkilöhahmot, nuortenkirjallisuus, nuortenromaani, tyttökirjallisuus, tytöt, fokalisaatio, ryhmät, yhteisöllisyys
Tutkielmassa analysoidaan henkilöhahmojen rakentumista ja kompleksisuutta. Lisäksi tarkastellaan nuortenkirjalle ominaista henkilöhahmojen identiteetin kehittymistä. Koulukiusaamiskuvausta tutkitaan sen kautta, mitä henkilöhahmot kokevat, miten he käsittelevät kokemaansa ja miten koettu vaikuttaa heihin. Tarkastelussa on sekä koulukiusattuja, koulukiusaajia että aikuisia henkilöhahmoja. Lisäksi tutkielma huomioi kerrontaratkaisut, jotka vaikuttavat siihen, mistä näkökulmista koulukiusaamista kuvataan. Erityisen tärkeä on fokalisaation käsite. Paperisusissa on useita sisäisiä fokalisoijia: koulukiusattuja, yksi koulukiusaaja ja yksi koulukiusatun vanhempi. Tämä monipuolistaa koulukiusaamisen kuvausta. Henkilöhahmojen ja kerrontaratkaisujen tutkimisessa hyödynnetään Maria Nikolajevan, Shlomith Rimmon-Kenanin ja Gérard Genetten kirjallisuustieteellisiä teorioita.
Paperisusia verrataan tutkielmassa sosiaalipsykologiseen tutkimukseen koulukiusaamisesta, jotta saataisiin selville, miten kaunokirjallinen kuvaus esittää ilmiön suhteessa todellisuuteen. Tässä keskeisenä lähteenä on Christina Salmivallin koulukiusaamistutkimus. Lopputuloksena on, että kaunokirjallinen kuvaus toteuttaa lähes kaikkia havaittuja koulukiusaamisilmiön piirteitä, mutta painottaa kuitenkin joitakin asioita eri tavoin. Erojen taustalla ovat kaunokirjallinen teeman käsittely ja nuortenkirjallisuuden kasvatuksellinen tehtävä.
Koulukiusaamisen tarkastelussa korostuu sen luonne ryhmässä tai yhteisössä tapahtuvana ilmiönä. Tutkielmassa huomioidaan koulukiusattujen ja koulukiusaajien vertaisryhmät, aikuishahmot nuorten ympärillä, koulu sekä yhteisöllisyyden mahdollinen vaikutus kaunokirjallisen teoksen ulkopuolella. Tutkielma nostaa esiin myös nuortenkirjallisuuden kasvatuksellisen tehtävän. Tässä yhteydessä käytetään biblioterapeuttisuuden käsitettä, jolla kuvataan Paperisusien tehtävää koulukiusaamista kokeneen lukijan mahdollisena terapeuttina ja voimaannuttajana. Paperisudet tarjoaa nuorelle lukijalle keinoja käsitellä koulukiusaamiskokemusta sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta.
Asiasanat:Maria Autio, Paperisudet, koulukiusaaminen, henkilöhahmot, nuortenkirjallisuus, nuortenromaani, tyttökirjallisuus, tytöt, fokalisaatio, ryhmät, yhteisöllisyys