Tila, luonnonrauha, puhdas luonto ja erämaisuus valttikortteina - Kotimaan vetovoimatekijät Suomen Matkailu -lehden kansikuvissa 1945-1989
HAKALA, TUULIA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HAKALA, TUULIA
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-13Tiivistelmä
Tämä työ on matkailun historian pro gradu -tutkielma. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä matkailu on yksi merkittävimmistä teollisuudenaloista maailmassa. Matkailu on vapaa-ajan käyttöä, joten sen historia on olennainen osa vapaa-ajan historiaa. Matkailun historian tutkimiseen liittyy keskeisenä kysymykset, kenellä on vapaa-aikaa ja kenellä on taloudellisia resursseja. Tässä työssä taustamuuttujina toimivat suomalaisten vapaa-ajan ja vaurauden lisääntyminen. Lisäksi matkailun tekniset edellytykset toimivat taustamuuttujana.
Tutkimuskysymykseni on, miksi asioita on kuvattu kansikuvissa, kuten niitä on kuvattu. Tutkin, millaisia mielikuvia kuvallisen materiaalin välityksellä on luotu kotimaasta ja miksi näihin mielikuviin on pyritty. Lisäksi pohdin, millaisia muutoksia kansikuvissa on havaittavissa käsiteltävällä ajanjaksolla. Tutkimus on mielenkiintoinen aineistonsa vuoksi, sillä kansikuvat kertovat tarkasteluajanjaksonsa kotimaanmatkailusta. Pro gradu- tutkielmani aineiston muodostavat Suomen Matkailu -lehden kansikuvat aikakaudelta 1945–1989. Käytän aineiston tarkastelussa apuna sisällönanalyysia, jota kuvien yhteydessä voi kutsua semiotiikaksi. Semiotiikka pyrkii selvittämään, millaisia merkityksiä tietyt kuvat voivat saada temaattisissa konteksteissa.
Suomen Matkailu – lehden kansikuvissa tapahtuvia muutoksia tarkasteluajanjakson aikana ovat kuvien muuttuminen mustavalkoisista värillisiksi, henkilöiden käyttämien varusteiden ja vaatetuksen kehittyminen sekä henkilöiden lähentyminen toisiaan kuvissa. Tarkasteluajanjakson alussa ihmiset korostavat maisemaa. Sen sijaan tarkasteluajanjakson lopussa he ovat pääosassa maiseman jäädessä taustalle. Tästä syystä tekeminen korostuu tarkasteluajanjakson lopun kuvissa. Kansikuvissa, joissa on ihmisiä, on yhä enemmän liikettä. Tarkasteluajanjakso on ajallisesti kattava, joten kansikuvista huomaa muutoksen kuvaustavoissa. Eräs tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista on, että kohteisiin identifioidut kansikuvat liittyvät läheisesti Suomen Matkailijayhdistykseen. Liikennevälinekuvilla on luotu Suomen Matkailu – lehdessä mielikuvia liikkumisen helppoudesta, liikkumisen nopeudesta, hyvistä liikenneyhteyksistä, kohteiden saavutettavuudesta, yhteyksistä ulkomaille ja kehityksessä mukanaolosta. Kuvat ovat houkutelleet kokeilemaan erilaisia liikennevälineitä. Ne ovat kertoneet, että kaikki ihmiset voivat matkailla.
Suomen Matkailu – lehden kansikuvissa on esitelty luonto- ja kulttuurimatkailun Suomea. Otoksissa on luotu vetovoimaisuutta Suomen luonnon kauneudella, vuodenaikojen vaihtelulla ja maan monipuolisella annilla. Kuvat ovat kertoneet, mitä Suomessa on voinut tehdä. Ne ovat kertoneet, milloin Suomessa on voinut ja kannattanut matkailla. Tila ja luonnonrauha, koskematon ja puhdas luonto sekä erämaisuus on nähty kotimaan valttikortteina. Kotimaanmatkailijoihin on vedottu maisemilla ja luontokohteilla. Lehti on seurannut aikaansa käsitellen ajankohtaisia ja suosittuja aiheita.
Tutkimuskysymykseni on, miksi asioita on kuvattu kansikuvissa, kuten niitä on kuvattu. Tutkin, millaisia mielikuvia kuvallisen materiaalin välityksellä on luotu kotimaasta ja miksi näihin mielikuviin on pyritty. Lisäksi pohdin, millaisia muutoksia kansikuvissa on havaittavissa käsiteltävällä ajanjaksolla. Tutkimus on mielenkiintoinen aineistonsa vuoksi, sillä kansikuvat kertovat tarkasteluajanjaksonsa kotimaanmatkailusta. Pro gradu- tutkielmani aineiston muodostavat Suomen Matkailu -lehden kansikuvat aikakaudelta 1945–1989. Käytän aineiston tarkastelussa apuna sisällönanalyysia, jota kuvien yhteydessä voi kutsua semiotiikaksi. Semiotiikka pyrkii selvittämään, millaisia merkityksiä tietyt kuvat voivat saada temaattisissa konteksteissa.
Suomen Matkailu – lehden kansikuvissa tapahtuvia muutoksia tarkasteluajanjakson aikana ovat kuvien muuttuminen mustavalkoisista värillisiksi, henkilöiden käyttämien varusteiden ja vaatetuksen kehittyminen sekä henkilöiden lähentyminen toisiaan kuvissa. Tarkasteluajanjakson alussa ihmiset korostavat maisemaa. Sen sijaan tarkasteluajanjakson lopussa he ovat pääosassa maiseman jäädessä taustalle. Tästä syystä tekeminen korostuu tarkasteluajanjakson lopun kuvissa. Kansikuvissa, joissa on ihmisiä, on yhä enemmän liikettä. Tarkasteluajanjakso on ajallisesti kattava, joten kansikuvista huomaa muutoksen kuvaustavoissa. Eräs tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista on, että kohteisiin identifioidut kansikuvat liittyvät läheisesti Suomen Matkailijayhdistykseen. Liikennevälinekuvilla on luotu Suomen Matkailu – lehdessä mielikuvia liikkumisen helppoudesta, liikkumisen nopeudesta, hyvistä liikenneyhteyksistä, kohteiden saavutettavuudesta, yhteyksistä ulkomaille ja kehityksessä mukanaolosta. Kuvat ovat houkutelleet kokeilemaan erilaisia liikennevälineitä. Ne ovat kertoneet, että kaikki ihmiset voivat matkailla.
Suomen Matkailu – lehden kansikuvissa on esitelty luonto- ja kulttuurimatkailun Suomea. Otoksissa on luotu vetovoimaisuutta Suomen luonnon kauneudella, vuodenaikojen vaihtelulla ja maan monipuolisella annilla. Kuvat ovat kertoneet, mitä Suomessa on voinut tehdä. Ne ovat kertoneet, milloin Suomessa on voinut ja kannattanut matkailla. Tila ja luonnonrauha, koskematon ja puhdas luonto sekä erämaisuus on nähty kotimaan valttikortteina. Kotimaanmatkailijoihin on vedottu maisemilla ja luontokohteilla. Lehti on seurannut aikaansa käsitellen ajankohtaisia ja suosittuja aiheita.