Suusyöpäpotilaiden elämänlaatu viisi vuotta hoitojen jälkeen
TOLVANEN, SAARA (2012)
TOLVANEN, SAARA
2012
Logopedia - Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22317
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22317
Tiivistelmä
Suusyöpään sairastuminen, kuten sairastuminen yleensäkin, on kokonaisvaltainen tapahtuma, josta seuraa sairastuneelle niin fyysisiä, toiminnallisia, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin selviytymisvaatimuksia. Suomessa uusia suusyöpiä ilmaantuu vuosittain 400–600. Niitä hoidetaan leikkauksella, sädehoidolla ja sytostaateilla. Hoidot ovat rankkoja, ja niillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia, joista osa on pitkäkestoisia ja pysyviä. Hoidot saattavat muuttaa muun muassa ulkonäköä sekä elintärkeitä toimintoja, kuten hengittämistä, syömistä, nielemistä ja kommunikaatiota. Nämä muutokset alentavat suusyöpäpotilaiden elämänlaatua.
Elämänlaatu on otettu syöpähoitojen tehokkuuden mittariksi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana perinteisten mittareiden ohelle, joita ovat muun muassa hoitojen onnistuminen, keskimääräinen selviytyminen, täysi parantuminen sekä fyysinen toimintakyky. Elämänlaadun huomioon ottaminen painottaa potilaan näkökulmaa hoitojen tuloksia arvioitaessa. Elämänlaadulla tarkoitetaan yleensä yksilön näkemystä omasta hyvinvoinnista ja terveydestä fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta, eikä se tarkoita pelkästään sairauden poissaoloa. Käsitys elämänlaadusta vaihtelee elämänkulun aikana, ja jokainen määrittelee sen yksilöllisesti iän, tietojen, taitojen, kokemusten, elämänarvojen ja tilanteen mukaan. Elämänlaatuun vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät. Käsitys elämänlaadusta voi vaihdella myös sairauden ja siitä toipumisen eri vaiheissa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaisia pitkäaikaisvaikutuksia suusyöpään sairastumisella ja sen hoidoilla on elämänlaatuun ja miten tietyt itse sairauteen (diagnoosi, levinneisyys, rekonstruktiotapa, hoitomuoto ja kauladissektio) ja toisaalta tutkittaviin itseensä (ikä, sukupuoli, asumistilanne ja työtilanne) liittyvät taustamuuttujat vaikuttavat elämänlaadun eri osatekijöihin. Tutkittavat arvioivat elämänlaatuaan kahden lomakkeen avulla (EORTC QLQ C-30 ja H&N35).
Tutkimuksen päätulos vahvisti aiempia kansainvälisiä tutkimustuloksia suusyöpähoitojen pitkäaikaisvaikutuksista. Yleinen elämänlaatu ja toiminnallisuus (fyysinen, rooli, emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) ovat verrattavissa terveeseen väestöön, mutta tietyt suusyöpään liittyvät pysyvät oireet nousevat aiempien tutkimusten tavoin esiin. Näitä ovat kuiva suu, sitkeä sylki ja suun avaamisen ongelmat. Suusyövästä selvinneet henkilöt luultavasti hyväksyvät hoidoista seuranneet puutteet toimintakyvyssään ja sopeutuvat elämään niiden kanssa viiden vuoden aikana, eikä vaivojen vaikutus näy yleisen elämänlaadun arvioissa. Oireita ei pidä kuitenkaan vähätellä, sillä ne huonontavat yksittäisten potilaiden elämänlaatua.
Hoitoon ohjautumisessa elämänlaatulomakkeista voisi olla suuri apu: oikeiden kysymysten avulla on mahdollista löytää lisäapua tarvitsevat henkilöt.Avainsanat: Suusyöpä, elämänlaatu, pitkäaikaisvaikutukset, EORTC QLQ C-30, H&N35
Elämänlaatu on otettu syöpähoitojen tehokkuuden mittariksi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana perinteisten mittareiden ohelle, joita ovat muun muassa hoitojen onnistuminen, keskimääräinen selviytyminen, täysi parantuminen sekä fyysinen toimintakyky. Elämänlaadun huomioon ottaminen painottaa potilaan näkökulmaa hoitojen tuloksia arvioitaessa. Elämänlaadulla tarkoitetaan yleensä yksilön näkemystä omasta hyvinvoinnista ja terveydestä fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta, eikä se tarkoita pelkästään sairauden poissaoloa. Käsitys elämänlaadusta vaihtelee elämänkulun aikana, ja jokainen määrittelee sen yksilöllisesti iän, tietojen, taitojen, kokemusten, elämänarvojen ja tilanteen mukaan. Elämänlaatuun vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät. Käsitys elämänlaadusta voi vaihdella myös sairauden ja siitä toipumisen eri vaiheissa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaisia pitkäaikaisvaikutuksia suusyöpään sairastumisella ja sen hoidoilla on elämänlaatuun ja miten tietyt itse sairauteen (diagnoosi, levinneisyys, rekonstruktiotapa, hoitomuoto ja kauladissektio) ja toisaalta tutkittaviin itseensä (ikä, sukupuoli, asumistilanne ja työtilanne) liittyvät taustamuuttujat vaikuttavat elämänlaadun eri osatekijöihin. Tutkittavat arvioivat elämänlaatuaan kahden lomakkeen avulla (EORTC QLQ C-30 ja H&N35).
Tutkimuksen päätulos vahvisti aiempia kansainvälisiä tutkimustuloksia suusyöpähoitojen pitkäaikaisvaikutuksista. Yleinen elämänlaatu ja toiminnallisuus (fyysinen, rooli, emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen) ovat verrattavissa terveeseen väestöön, mutta tietyt suusyöpään liittyvät pysyvät oireet nousevat aiempien tutkimusten tavoin esiin. Näitä ovat kuiva suu, sitkeä sylki ja suun avaamisen ongelmat. Suusyövästä selvinneet henkilöt luultavasti hyväksyvät hoidoista seuranneet puutteet toimintakyvyssään ja sopeutuvat elämään niiden kanssa viiden vuoden aikana, eikä vaivojen vaikutus näy yleisen elämänlaadun arvioissa. Oireita ei pidä kuitenkaan vähätellä, sillä ne huonontavat yksittäisten potilaiden elämänlaatua.
Hoitoon ohjautumisessa elämänlaatulomakkeista voisi olla suuri apu: oikeiden kysymysten avulla on mahdollista löytää lisäapua tarvitsevat henkilöt.Avainsanat: Suusyöpä, elämänlaatu, pitkäaikaisvaikutukset, EORTC QLQ C-30, H&N35