Henkilöstön innovatiivisuuteen vaikuttavat tekijät Helsingin kaupungin teknisellä sektorilla
PYYKKÖNEN, SINIKUKKA (2012)
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22313
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22313
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat Helsingin kaupungin teknisen sektorin työntekijöiden innovointi- ja kehittämishalukkuuteen. Tutkimus on tärkeä, sillä se tuottaa uutta tietoa erityisesti teknisen sektorin virastoiden innovointi- ja kehittämiskäytänteistä. Tutkimus on osa kaupunkien teknisen sektorin toiminnan uudistamiseksi perustettua KUPERA-hanketta. Tietoa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi suunniteltaessa työn organisointia tai rekrytoitaessa uusia työntekijöitä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus perustuu vuonna 2009 kerättyyn aineistoon Helsingin kaupunkiorganisaation henkilöstön näkemyksistä työpaikkansa toimintakulttuurista.
Tutkimuksen pääkäsitteiden, johtamisen, strategian, organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin nähdään vaikuttavan organisaation henkilöstön innovaatiokyvykkyyteen sekä mahdollistaen että rajoittaen sitä. Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita johtamisen ja organisaatiokulttuurin moninaiset vaikutukset innovatiivisuuteen.
Merkittävimmäksi innovatiivisuuteen suhtautumisen selittäjäksi nousi esimiehen toiminta ja suhtautuminen kehittämiseen sekä sen heijastuminen työntekijän suhtautumiseen. Toinen keskeinen selittäjä on organisaatiokulttuuri ja sen innovatiivisuuden sallimattomuus. Yleinen kehittämiskielteisyys ja uusien ideoiden torpedointi ovat ongelmia, jotka vaikuttavat organisaation innovointikyvykkyyteen jo ennen varsinaisen innovointiprosessin alkamista.
Helsingin kaupungin teknisen sektorin henkilöstössä on innovaatiopotentiaalia, jota ei aineiston analyysin mukaan hyödynnetä tarpeeksi. Kehittämissuosituksiksi ehdotetaan johtamisen keinojen hyödyntämistä, henkilöstön voimaannuttamista muun muassa osallistumismahdollisuuksia lisäämällä, innovaatioajattelun tuomista osaksi perustehtävää korostamalla innovoinnin tärkeyttä organisaation strategiassa ja vahvistamalla innovaatiorakenteita sekä verkostoitumisen edistämistä kaupunkiorganisaation sisällä.
Asiasanat:innovatiivisuus, innovatiivisuuden johtaminen, kehittäminen, organisaatiokulttuuri
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus perustuu vuonna 2009 kerättyyn aineistoon Helsingin kaupunkiorganisaation henkilöstön näkemyksistä työpaikkansa toimintakulttuurista.
Tutkimuksen pääkäsitteiden, johtamisen, strategian, organisaatiorakenteen ja organisaatiokulttuurin nähdään vaikuttavan organisaation henkilöstön innovaatiokyvykkyyteen sekä mahdollistaen että rajoittaen sitä. Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita johtamisen ja organisaatiokulttuurin moninaiset vaikutukset innovatiivisuuteen.
Merkittävimmäksi innovatiivisuuteen suhtautumisen selittäjäksi nousi esimiehen toiminta ja suhtautuminen kehittämiseen sekä sen heijastuminen työntekijän suhtautumiseen. Toinen keskeinen selittäjä on organisaatiokulttuuri ja sen innovatiivisuuden sallimattomuus. Yleinen kehittämiskielteisyys ja uusien ideoiden torpedointi ovat ongelmia, jotka vaikuttavat organisaation innovointikyvykkyyteen jo ennen varsinaisen innovointiprosessin alkamista.
Helsingin kaupungin teknisen sektorin henkilöstössä on innovaatiopotentiaalia, jota ei aineiston analyysin mukaan hyödynnetä tarpeeksi. Kehittämissuosituksiksi ehdotetaan johtamisen keinojen hyödyntämistä, henkilöstön voimaannuttamista muun muassa osallistumismahdollisuuksia lisäämällä, innovaatioajattelun tuomista osaksi perustehtävää korostamalla innovoinnin tärkeyttä organisaation strategiassa ja vahvistamalla innovaatiorakenteita sekä verkostoitumisen edistämistä kaupunkiorganisaation sisällä.
Asiasanat:innovatiivisuus, innovatiivisuuden johtaminen, kehittäminen, organisaatiokulttuuri