Im Fernklub Deutsch lernen. Eine konstruktivistische und medientechnische Analyse zum Fernklubunterricht im Deutschen am Beispiel des Virta-Projekts
STEDT, HANNE (2012)
2012
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22311
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22311
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa esitellään saksan kielen etäkerho-opetusta ja mahdollisia etäkerhon työtapoja. Etäkerhojen tarkoituksena on innostaa alakoululaisia oppimaan vieraita kieliä. Oppimisympäristönä niissä toimii videoneuvottelujärjestelmä, johon kerholaiset kirjautuvat internetin välityksellä kotoaan käsin. Etäkerho-opetusta onkin tärkeää tutkia juuri videoneuvottelujärjestelmän asettamien haasteiden vuoksi.
Tutkielman aineistona on kaksi saksan etäkerhoa, jotka järjestettiin Tampereella syyslukukauden 2011 aikana oppimisympäristöjen kehittämishanke ”Virran” yhteydessä. Kerhoihin osallistui eri tamperelaiskoulujen oppilaita luokilta 2-6.
Koska etäkerho-opetusta ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin, pyrin antamaan yleiskuvan siitä, miten etäkerhossa voidaan opetella saksan kieltä. Siksi valitsin pääasialliseksi tutkimuskohteekseni kerhojen työtavat. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitkä työtavat ovat toimivia etäkerhossa. Lisäksi tutkitaan, millainen vaikutus videoneuvottelujärjestelmällä on opetukseen sekä miten kerholaiset kokevat etäkerhossa oppimisen.
Teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin konstruktivistisen oppimisteorian, johon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut kerhotavoitteet perustuvat. Konstruktivistisen analyysin aineistona toimivat etäkerhotuntien tallenteet, joita käsiteltiin havainnoinnin avulla. Videoneuvottelujärjestelmän opetukselle asettamia haasteita taas arvioidaan tutkielmassa mediateknisellä analyysillä, jossa keskitytään järjestelmään liittyviin ongelmakohtiin sekä kommunikaatiomahdollisuuksiin. Analyyseja tuettiin kerholaisten teemahaastatteluilla.
Tutkielman perusteella ei voida tehdä yleistyksiä kaikista saksan kielen etäkerhoista, sillä otanta on pieni. Sen pohjalta voidaan kuitenkin antaa suosituksia etäkerho-opetuksen työtavoista. Konstruktivistisesta analyysistä kävi ilmi, että konstruktivistiset tavoitteet, kuten ongelmalähtöinen, aktiivinen, kontekstisidonnainen ja sosiaalinen oppiminen, ovat toteutettavissa etäkerhossa. Suurimpia haasteita näiden tavoitteiden toteuttamiselle asettavat opettajajohtoinen kerhohuoneen käyttö, huonot mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tekniset häiriöt.
Media-teknisen analyysin perusteella voitiin päätellä, että etäkerho on liian haastava alle 10-vuotiaille lapsille, sillä heillä ei ole vielä tarvittavia tietoteknisiä taitoja. Lisäksi analyysistä kävi ilmi, että chat oli kerhoissa onnistunut kommunikaatioväline. Haastatteluista selvisi myös, ettei oppimisympäristö vaikuttanut siihen, että kerholaiset hakeutuivat etäkerhoihin.
Asiasanat:etäkerho, kerho-opetus, konstruktivismi, saksan kieli
Tutkielman aineistona on kaksi saksan etäkerhoa, jotka järjestettiin Tampereella syyslukukauden 2011 aikana oppimisympäristöjen kehittämishanke ”Virran” yhteydessä. Kerhoihin osallistui eri tamperelaiskoulujen oppilaita luokilta 2-6.
Koska etäkerho-opetusta ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin, pyrin antamaan yleiskuvan siitä, miten etäkerhossa voidaan opetella saksan kieltä. Siksi valitsin pääasialliseksi tutkimuskohteekseni kerhojen työtavat. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitkä työtavat ovat toimivia etäkerhossa. Lisäksi tutkitaan, millainen vaikutus videoneuvottelujärjestelmällä on opetukseen sekä miten kerholaiset kokevat etäkerhossa oppimisen.
Teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin konstruktivistisen oppimisteorian, johon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut kerhotavoitteet perustuvat. Konstruktivistisen analyysin aineistona toimivat etäkerhotuntien tallenteet, joita käsiteltiin havainnoinnin avulla. Videoneuvottelujärjestelmän opetukselle asettamia haasteita taas arvioidaan tutkielmassa mediateknisellä analyysillä, jossa keskitytään järjestelmään liittyviin ongelmakohtiin sekä kommunikaatiomahdollisuuksiin. Analyyseja tuettiin kerholaisten teemahaastatteluilla.
Tutkielman perusteella ei voida tehdä yleistyksiä kaikista saksan kielen etäkerhoista, sillä otanta on pieni. Sen pohjalta voidaan kuitenkin antaa suosituksia etäkerho-opetuksen työtavoista. Konstruktivistisesta analyysistä kävi ilmi, että konstruktivistiset tavoitteet, kuten ongelmalähtöinen, aktiivinen, kontekstisidonnainen ja sosiaalinen oppiminen, ovat toteutettavissa etäkerhossa. Suurimpia haasteita näiden tavoitteiden toteuttamiselle asettavat opettajajohtoinen kerhohuoneen käyttö, huonot mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tekniset häiriöt.
Media-teknisen analyysin perusteella voitiin päätellä, että etäkerho on liian haastava alle 10-vuotiaille lapsille, sillä heillä ei ole vielä tarvittavia tietoteknisiä taitoja. Lisäksi analyysistä kävi ilmi, että chat oli kerhoissa onnistunut kommunikaatioväline. Haastatteluista selvisi myös, ettei oppimisympäristö vaikuttanut siihen, että kerholaiset hakeutuivat etäkerhoihin.
Asiasanat:etäkerho, kerho-opetus, konstruktivismi, saksan kieli