Suomalaisuus ja maahanmuuttajuus työministeriön Suomi-oppaissa
LÄHTEENMÄKI, VIRPI (2012)
LÄHTEENMÄKI, VIRPI
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22308
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22308
Tiivistelmä
Tutkielmani kohteena on työministeriön julkiset maahanmuuttajille suunnatut Suomea esittelevät opaskirjaset. Tutkimukseni asettuu kotouttamisohjelman uudistamisen kontekstiin. Ohjelman tavoite on yhteistyön kautta aktivoida maahanmuuttajia osallistumaan yhteiskuntaan sekä lisätä tasa-arvoa ja eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta. Muutosten myötä kotouttamislaki velvoittaa viranomaisia antamaan perustietopaketin maahan saapuneelle. Tähän tarkoitukseen on laadittu uudistamisen prosessin myötä "Perustietoa Suomesta" -opas, joka asettuu tutkimusaineiston tuoreimmaksi materiaaliksi. Työministeriön oppaat ovat kaikkien saatavilla, ja niitä voidaan pitää vaikutusvaltaisina dokumentteina niin viranomaistoiminnan kuin maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta. Valitsin tutkittavaksi sellaiset työministeriön oppaat, joissa esitellään Suomea holistisesti keskittymättä vain yhteen teemaan ja jotka ovat suunnattu nimenomaan maahanmuuttajille. Näiden valintaperusteiden avulla latasin työministeriön maahanmuuttoaiheisesta julkisesta materiaalista kuusi opaskirjaa. Analysoin niistä 152 Suomea maahanmuuttajille esittelevää sivua ja etsin suomalaisuutta sekä maahanmuuttajuutta rakentavia tekstin osia.
Päätutkimuskysymykseni on seuraavanlainen: Millaisia tulkintarepertuaareja suomalaisuudesta/Suomesta ja maahanmuuttajuudesta oppaat tuottavat? Esittelen tutkimuksessani myös tulkintarepertuaarien tuottamisen keinoja ja pohdin tulkintarepertuaarien tuottamaa kuvaa ihannemaahanmuuttajuudesta sekä repertuaarien käytön mahdollisista seurauksista yhteiskunnallisella tasolla ja käytännön sosiaalityössä. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, johon liitän suomalaisuuden ja maahanmuuttajuuden näkemisen performatiivisena eli muuttuvana, kontekstisidonnaisena ja kielellisten tekojen kautta tuotettuna. Tutkimukseni empiirisessä osuudessa analysoin aineistoani aineistolähtöisen diskurssianalyysin avulla. Muodostan aineistostani tulkintarepertuaareja sillä perusteella, että tulkintarepertuaaria tuotetaan selkeästi vähintään neljässä eri oppaassa ja vähintään kymmenessä tekstimaininnassa tietynlaisten toistuvien suomalaisuutta tai maahanmuuttajuutta rakentavien puhetapojen, kielikuvien ja termien ympärille. Aineistosta tämän lukutavan perusteella piirtyy esille yksitoista suomalaisuutta ja kuusi maahanmuuttajuutta tuottavaa tulkintarepertuaaria.
Suomalaisuutta tuottavissa tulkintarepertuaareissa suomalaiset tuotetaan pääpiirteissään ahkeriksi, koviksi työntekijöiksi, elinikäisiksi oppijoiksi, pienten perheiden, jaetun vanhemmuuden ja tasa-arvon kannattajiksi, jotka ovat luotettavia ja toisen omaisuutta ja yksityisyyttä kunnioittavia. Maahanmuuttajuuden tulkintarepertuaarit tuotetaan eron teon kautta suomalaisuutta vasten. Maahanmuuttajille tarjotaan aktiivista identiteettiä niin työllistymisen, opiskelun, perheen, harrastamisen kuin kielen oppimisen suhteen. Suomalaisuuden performatiivit, suomalaisiksi tuotetut tavat, asenteet ja ihanteet tarjotaan maahanmuuttajien omaksuttaviksi sellaisenaan ja maahanmuuttajia kutsutaan liikkumaan kohti suomalaisuuden keskiötä ja kohti ihannemaahanmuuttajuutta, joka konstruoituu toteutuvaksi maahanmuuttajan omaksuessaan ja toteuttaessaan suomalaisuuden performatiiveja.
Asiasanat:maahanmuuttaja, maahanmuuttajuus, suomalaisuus, keskiö, integraatio, performatiivisuus, tulkintarepertuaari
Päätutkimuskysymykseni on seuraavanlainen: Millaisia tulkintarepertuaareja suomalaisuudesta/Suomesta ja maahanmuuttajuudesta oppaat tuottavat? Esittelen tutkimuksessani myös tulkintarepertuaarien tuottamisen keinoja ja pohdin tulkintarepertuaarien tuottamaa kuvaa ihannemaahanmuuttajuudesta sekä repertuaarien käytön mahdollisista seurauksista yhteiskunnallisella tasolla ja käytännön sosiaalityössä. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, johon liitän suomalaisuuden ja maahanmuuttajuuden näkemisen performatiivisena eli muuttuvana, kontekstisidonnaisena ja kielellisten tekojen kautta tuotettuna. Tutkimukseni empiirisessä osuudessa analysoin aineistoani aineistolähtöisen diskurssianalyysin avulla. Muodostan aineistostani tulkintarepertuaareja sillä perusteella, että tulkintarepertuaaria tuotetaan selkeästi vähintään neljässä eri oppaassa ja vähintään kymmenessä tekstimaininnassa tietynlaisten toistuvien suomalaisuutta tai maahanmuuttajuutta rakentavien puhetapojen, kielikuvien ja termien ympärille. Aineistosta tämän lukutavan perusteella piirtyy esille yksitoista suomalaisuutta ja kuusi maahanmuuttajuutta tuottavaa tulkintarepertuaaria.
Suomalaisuutta tuottavissa tulkintarepertuaareissa suomalaiset tuotetaan pääpiirteissään ahkeriksi, koviksi työntekijöiksi, elinikäisiksi oppijoiksi, pienten perheiden, jaetun vanhemmuuden ja tasa-arvon kannattajiksi, jotka ovat luotettavia ja toisen omaisuutta ja yksityisyyttä kunnioittavia. Maahanmuuttajuuden tulkintarepertuaarit tuotetaan eron teon kautta suomalaisuutta vasten. Maahanmuuttajille tarjotaan aktiivista identiteettiä niin työllistymisen, opiskelun, perheen, harrastamisen kuin kielen oppimisen suhteen. Suomalaisuuden performatiivit, suomalaisiksi tuotetut tavat, asenteet ja ihanteet tarjotaan maahanmuuttajien omaksuttaviksi sellaisenaan ja maahanmuuttajia kutsutaan liikkumaan kohti suomalaisuuden keskiötä ja kohti ihannemaahanmuuttajuutta, joka konstruoituu toteutuvaksi maahanmuuttajan omaksuessaan ja toteuttaessaan suomalaisuuden performatiiveja.
Asiasanat:maahanmuuttaja, maahanmuuttajuus, suomalaisuus, keskiö, integraatio, performatiivisuus, tulkintarepertuaari