Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet koulukuraattorin työssä
HAKOLA, JANNE (2012)
HAKOLA, JANNE
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22301
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22301
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sosiaalisen median mahdollisuuksia ja haasteitakoulukuraattorin työssä sekä selvittää, onko tällaisen työmuodon ottaminen käyttöönkoulukuraattorin työssä perusteltua. Teknologinen kehitys ja sen arkipäiväistyminen ihmisten elämässä näkyy myös koulukuraattorin työssä. Koulukuraattori tekee töitä lasten ja nuorten kanssa,jotka ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, ja teknologisen kehityksen etujoukoissa. Tämä pakottaa myös koulukuraattorin ja sosiaalityön yleisemminkin professiona miettimään omaa rooliaan tässä kehityksessä. Olen lähestynyt aihetta tässä tutkimuksessa koulukuraattorinnäkökulmasta.
Lähestymistapani tutkimukseen on laadullinen. Tiedonkeruutapana on toiminut puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineiston analysointiin olen käyttänyt temaattista analyysia. Aineistona toimivat kuuden samassa kaupungissa työskentelevän koulukuraattorin haastattelut. Haastatteluissa kysyin koulukuraattoreilta aluksi taustatietoa heidän työstään sekä sosiaalisen median käytöstä. Tämän jälkeen siirryimme pohtimaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka olin ryhmitellyt teemoittain viiteen keskeisimpään työn osa-alueeseen: oppilaat, vanhemmat, yhteistyökumppanit, koulun yhteisöllinen työ ja kunnallinen päätöksenteko. Lisäksi esille nousi muita teemoja koulukuraattoreiden omien pohdintojen kautta.
Tutkimustulosten mukaan koulukuraattorit olisivat kiinnostuneita ja motivoituneita kokeilemaan sosiaalista mediaa työvälineenä omassa työssään, jos saavat siihen hyväksynnän ylemmältä taholta.Suurin este työmuodon toteuttamisessa on aikapula, joka säätelee jo tällä hetkellä työntekoa erittäin merkittävällä tavalla. Sosiaalisesta mediasta voisi olla hyötyä oppilaskohtaisessa työssä oppilaiden omien yhteydenottojen kynnyksen madaltamisessa. Mahdollisena ongelmana olisi työmääränlisääntyminen entisestään sekä rajanveto vapaa-ajan ja koulunkäynnin ongelmien välille.Sosiaalinen media voisi myös tarjota koulukuraattorin työlle sen kaipaamaa näkyvyyttä, ja mahdollisuuden tavoittaa oppilaiden vanhemmat entistä paremmin, esimerkiksi blogiakirjoittamalla. Yhteistyökumppaneiden kanssa nykyiset yhteydenpitovälineet ovat riittäviä. Myös koulun yhteisöllisessä työssä sosiaalinen media voisi haastattelujen perusteella toimia apuvälineenä,mutta esteeksi voivat muodostua muun koulun henkilökunnan tuen puute ja kouluinstituutionvahvat perinteet, jotka eivät välttämättä anna tilaa koulukuraattorille toimia haluamallaan tavalla.Kunnallisessa päätöksenteossa ylemmän tahon tuen puute vaikeuttaisi vaikuttamistyötä, vaikka sosiaalinen media sinällään hyvä väline työhön olisikin. Tutkimukseni perusteella uskon sosiaalisen median ja teknologisten sovellusten käytön olevan tulevaisuutta niitä yhä laajamittaisemmin käyttävien lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä mukaan lukien koulukuraattorin työ.
Asiasanat:koulukuraattori, koulun sosiaalityö, sosiaalinen media, teknologia, teemahaastattelu, temaattinen analyysi
Lähestymistapani tutkimukseen on laadullinen. Tiedonkeruutapana on toiminut puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineiston analysointiin olen käyttänyt temaattista analyysia. Aineistona toimivat kuuden samassa kaupungissa työskentelevän koulukuraattorin haastattelut. Haastatteluissa kysyin koulukuraattoreilta aluksi taustatietoa heidän työstään sekä sosiaalisen median käytöstä. Tämän jälkeen siirryimme pohtimaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka olin ryhmitellyt teemoittain viiteen keskeisimpään työn osa-alueeseen: oppilaat, vanhemmat, yhteistyökumppanit, koulun yhteisöllinen työ ja kunnallinen päätöksenteko. Lisäksi esille nousi muita teemoja koulukuraattoreiden omien pohdintojen kautta.
Tutkimustulosten mukaan koulukuraattorit olisivat kiinnostuneita ja motivoituneita kokeilemaan sosiaalista mediaa työvälineenä omassa työssään, jos saavat siihen hyväksynnän ylemmältä taholta.Suurin este työmuodon toteuttamisessa on aikapula, joka säätelee jo tällä hetkellä työntekoa erittäin merkittävällä tavalla. Sosiaalisesta mediasta voisi olla hyötyä oppilaskohtaisessa työssä oppilaiden omien yhteydenottojen kynnyksen madaltamisessa. Mahdollisena ongelmana olisi työmääränlisääntyminen entisestään sekä rajanveto vapaa-ajan ja koulunkäynnin ongelmien välille.Sosiaalinen media voisi myös tarjota koulukuraattorin työlle sen kaipaamaa näkyvyyttä, ja mahdollisuuden tavoittaa oppilaiden vanhemmat entistä paremmin, esimerkiksi blogiakirjoittamalla. Yhteistyökumppaneiden kanssa nykyiset yhteydenpitovälineet ovat riittäviä. Myös koulun yhteisöllisessä työssä sosiaalinen media voisi haastattelujen perusteella toimia apuvälineenä,mutta esteeksi voivat muodostua muun koulun henkilökunnan tuen puute ja kouluinstituutionvahvat perinteet, jotka eivät välttämättä anna tilaa koulukuraattorille toimia haluamallaan tavalla.Kunnallisessa päätöksenteossa ylemmän tahon tuen puute vaikeuttaisi vaikuttamistyötä, vaikka sosiaalinen media sinällään hyvä väline työhön olisikin. Tutkimukseni perusteella uskon sosiaalisen median ja teknologisten sovellusten käytön olevan tulevaisuutta niitä yhä laajamittaisemmin käyttävien lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä mukaan lukien koulukuraattorin työ.
Asiasanat:koulukuraattori, koulun sosiaalityö, sosiaalinen media, teknologia, teemahaastattelu, temaattinen analyysi