Lasten vertaisvuorovaikutuksen rakentuminen alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä
LAITILA, KAISA-REETA (2012)
2012
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22300
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22300
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin alle kolmivuotiaiden lasten vertaisvuorovaikutuksen rakentumista päiväkotiryhmässä. Vertaisvuorovaikutuksen rakentumisessa kiinnitettiin huomio sekä lasten viestintää (mikrotaso) että prosessin eri vaiheisiin (kehystaso). Rakentumista tarkasteltiin myös lasten vastavuoroisen kommunikoinnin näkökulmasta, aloitteina ja vastauksina. Tutkimuksessa lapset nähtiin lapsuuden sosiologian käsityksen mukaisesti aktiivisina toimijoina, oman sosiaalisen maailmansa ja elinympäristönsärakentajina. Lisäksi tutkimuksen teoreettista taustaa ja analyysiä ohjasi keskusteluanalyyttinen osallistumiskehikkonäkökulma. Osallistumiskehikkonäkökulmassa yhdistyvät tämän tutkimuksen kannalta sekä vuorovaikutuksen mikrotaso että laajempi kehystaso.
Tutkimusaineisto oli osa laajempaa hanketta, jossa alle kolmivuotiaiden lastenpäiväkotiryhmää havainnoitiin ja videoitiin syksyllä 2010. Tämän tutkimuksen analyysissä hyödynnettiin hankkeen videoaineistoa. Analyysiin valittiin kahdeltatoista eri videolta niin kutsuttuja vapaan leikin tilanteita. Yhteensä videoista litteroidut tilanteet kestivät noin 60 minuuttia. Analyysissä aineistoa lähestyttiin lasten vertaisvuorovaikutusta kuvaavaa taulukkomallia hyväksi käyttäen. Lisäksi tilanteista rajattiin erilaisia jaksoja, joista muodostui vertaisvuorovaikutusta kuvaavia kehyksiä.
Tutkimustulosten mukaan alle kolmivuotiaiden lasten keskinäisessä viestinnässä(mikrotaso) korostuivat nonverbaalit viestit: erilaiset eleet ja liikkeet. Viestinnässä oli myös verbaaleja viestejä, kuten puhetta ja äännähdyksiä. Kehystasolla lastenvertaisvuorovaikutus rakentui kolmesta kehyksestä: esikehyksestä, vastavuoroisenhuomion kehyksestä ja yhteistoiminnan kehyksestä. Esikehyksessä korostui vertaistoiminnan seurailun merkitys vuorovaikutuksen tuottajana. Tulosten mukaan seurailuista erottui kaksi merkitystä. Joissakin tilanteissa toiminnan seurailu itsessään tuotti vertaisvuorovaikutusta lasten välille ja joissakin tilanteissa sen tarkoituksena oli tuottaa seurailijalle tietoa toimintaan mukaan menemisestä.
Vastavuoroisen huomion kehys ja yhteistoiminnan kehys erottuivat esikehyksestä vastavuoroisen kommunikoinnin näkökulmasta. Vastavuoroinen kommunikointi sisälsi aloitteita ja vastauksia, joissa oli sekä nonverbaalia että verbaalia viestintää sekä niiden yhdistelyä. Vastavuoroisen huomion kehyksessä lapset neuvottelivat erityisesti vertaissuhteestaan yhteiseen toimintaan ryhtymisessä tai siihen pyrkimisessä.Yhteistoiminnan kehyksessä neuvottelut liittyivät toiminnan sisällöstä neuvottelemiseen.
Asiasanat:alle kolmivuotiaat lapset, vertaisvuorovaikutus, osallistumiskehikko
Tutkimusaineisto oli osa laajempaa hanketta, jossa alle kolmivuotiaiden lastenpäiväkotiryhmää havainnoitiin ja videoitiin syksyllä 2010. Tämän tutkimuksen analyysissä hyödynnettiin hankkeen videoaineistoa. Analyysiin valittiin kahdeltatoista eri videolta niin kutsuttuja vapaan leikin tilanteita. Yhteensä videoista litteroidut tilanteet kestivät noin 60 minuuttia. Analyysissä aineistoa lähestyttiin lasten vertaisvuorovaikutusta kuvaavaa taulukkomallia hyväksi käyttäen. Lisäksi tilanteista rajattiin erilaisia jaksoja, joista muodostui vertaisvuorovaikutusta kuvaavia kehyksiä.
Tutkimustulosten mukaan alle kolmivuotiaiden lasten keskinäisessä viestinnässä(mikrotaso) korostuivat nonverbaalit viestit: erilaiset eleet ja liikkeet. Viestinnässä oli myös verbaaleja viestejä, kuten puhetta ja äännähdyksiä. Kehystasolla lastenvertaisvuorovaikutus rakentui kolmesta kehyksestä: esikehyksestä, vastavuoroisenhuomion kehyksestä ja yhteistoiminnan kehyksestä. Esikehyksessä korostui vertaistoiminnan seurailun merkitys vuorovaikutuksen tuottajana. Tulosten mukaan seurailuista erottui kaksi merkitystä. Joissakin tilanteissa toiminnan seurailu itsessään tuotti vertaisvuorovaikutusta lasten välille ja joissakin tilanteissa sen tarkoituksena oli tuottaa seurailijalle tietoa toimintaan mukaan menemisestä.
Vastavuoroisen huomion kehys ja yhteistoiminnan kehys erottuivat esikehyksestä vastavuoroisen kommunikoinnin näkökulmasta. Vastavuoroinen kommunikointi sisälsi aloitteita ja vastauksia, joissa oli sekä nonverbaalia että verbaalia viestintää sekä niiden yhdistelyä. Vastavuoroisen huomion kehyksessä lapset neuvottelivat erityisesti vertaissuhteestaan yhteiseen toimintaan ryhtymisessä tai siihen pyrkimisessä.Yhteistoiminnan kehyksessä neuvottelut liittyivät toiminnan sisällöstä neuvottelemiseen.
Asiasanat:alle kolmivuotiaat lapset, vertaisvuorovaikutus, osallistumiskehikko