Jane Austen and Emotional Intelligence
TEIVAALA-LUCK, SANNA (2012)
2012
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22296
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22296
Tiivistelmä
Maailmankirjallisuudessa on vuosisatojen kuluessa kuvattu niin ihmisluonteen jaloutta kuin heikkouksiakin. Tunnettuja teemojahan ovat esimerkiksi Shakespearen tuomat aiheet, kuten ahneus, vallanhimo ja kateus. Eri teemat eivät ole ajan saatossa vanhentuneet vaan ovat yhtä ajankohtaisia nyt kuin aikaisemmin. Keskittyminen tunteiden korostamiseen oli selvästi näkyvissä 1700-luvun puolivälin jälkeen kirjallisuudessa vastapainona rationalismin valta-asemalle.
Englantilainen kirjailija Jane Austen tunnetaan ironiansa, huumorinsa ja maalaisaatelin elämän kuvauksen vuoksi, mutta myös tunteiden merkittävästä roolista romaaniensa henkilöhahmojen välittäminä. Hänen esikoisromaanissaan Järki ja Tunteet (Sense and Sensibility) vuodelta 1811 kerrotaan Dashwoodin sisaruksista Elinorista ja Mariannesta. Pintapuolisesti esiteltynä romaanin juoni keskittyy kuvaamaan heidän rakkauselämäänsä. Syventyminen Austenin tekstiin muuttaa käsitystä romaanin perimmäisestä merkityksestä. Oma näkökulmani Austenin romaaniin pohjautuu näkemykseen emotionaalisten ja kognitiivisten taitojen yhteydestä toisiinsa yhtenä älykkyyden ilmentymänä. Näkemykseni mukaan Austen katsoi, että järjen ja tunteiden oppositio on vieras asetelma, ja hän halusi painottaa affektiivisia aspekteja sekä järjen limittäytymistä tunteiden maailmassa.
Olen tulkinnut Austenin esikoisromaanin tunneälyn teorianpohjalta. Tätä pohjaa kehittämällä olen tullut siihen tulokseen, että romaanin henkilöhahmot ilmentävät ajatuksillaan ja käytöksellään tunneälyn eri aksioomeja. Tunneälyn teorian uranuurtajat ja tutkijat John Mayer ja Peter Saloveyn ovat käsitteellistäneet tunneälyä eri asteikoilla, (Four Branch Model, 1997), ja olen käyttänyt tätä mallia esitellessäni henkilöhahmojen tunneälyllisiä ilmenemismuotoja. Työssäni olen myös käyttänyt Daniel Golemanin Tunneäly (Emotional Intelligence, 1995) –kirjaa sekä myöhemmin ilmestynyttä Tunneäly työelämässä (Working with Emotional Intelligence, 1997) -kirjaa. Daniel Goleman kehitti puolestaan kaavion, joka myös erittelee tunneälyn eri osaamisalueisiin, ja olen opinnäytteessäni käyttänyt tätä kaaviota analysoidessani henkilöhahmojen käyttäytymistä ja ajatuksia. Tutkielma osoittaa miten tunneäly voi ilmetä myös negatiivissä merkityksessä, kuten esimerkiksi manipuloidessaan toisen ihmisen tunteita.
Kirjallisuudentutkimuksessa tunneälyn teoria ei ole ns. perinteinen disipliini, jota olisi yleisesti käytetty analysoinneissa, joten tutkielma tuo Jane Austenin maailman kautta uuden ja innovatiivisen näkökulman.
Avainsanat: Jane Austen, emotional intelligence, self-awareness, self-regulation, motivation, empathy, social skills
Englantilainen kirjailija Jane Austen tunnetaan ironiansa, huumorinsa ja maalaisaatelin elämän kuvauksen vuoksi, mutta myös tunteiden merkittävästä roolista romaaniensa henkilöhahmojen välittäminä. Hänen esikoisromaanissaan Järki ja Tunteet (Sense and Sensibility) vuodelta 1811 kerrotaan Dashwoodin sisaruksista Elinorista ja Mariannesta. Pintapuolisesti esiteltynä romaanin juoni keskittyy kuvaamaan heidän rakkauselämäänsä. Syventyminen Austenin tekstiin muuttaa käsitystä romaanin perimmäisestä merkityksestä. Oma näkökulmani Austenin romaaniin pohjautuu näkemykseen emotionaalisten ja kognitiivisten taitojen yhteydestä toisiinsa yhtenä älykkyyden ilmentymänä. Näkemykseni mukaan Austen katsoi, että järjen ja tunteiden oppositio on vieras asetelma, ja hän halusi painottaa affektiivisia aspekteja sekä järjen limittäytymistä tunteiden maailmassa.
Olen tulkinnut Austenin esikoisromaanin tunneälyn teorianpohjalta. Tätä pohjaa kehittämällä olen tullut siihen tulokseen, että romaanin henkilöhahmot ilmentävät ajatuksillaan ja käytöksellään tunneälyn eri aksioomeja. Tunneälyn teorian uranuurtajat ja tutkijat John Mayer ja Peter Saloveyn ovat käsitteellistäneet tunneälyä eri asteikoilla, (Four Branch Model, 1997), ja olen käyttänyt tätä mallia esitellessäni henkilöhahmojen tunneälyllisiä ilmenemismuotoja. Työssäni olen myös käyttänyt Daniel Golemanin Tunneäly (Emotional Intelligence, 1995) –kirjaa sekä myöhemmin ilmestynyttä Tunneäly työelämässä (Working with Emotional Intelligence, 1997) -kirjaa. Daniel Goleman kehitti puolestaan kaavion, joka myös erittelee tunneälyn eri osaamisalueisiin, ja olen opinnäytteessäni käyttänyt tätä kaaviota analysoidessani henkilöhahmojen käyttäytymistä ja ajatuksia. Tutkielma osoittaa miten tunneäly voi ilmetä myös negatiivissä merkityksessä, kuten esimerkiksi manipuloidessaan toisen ihmisen tunteita.
Kirjallisuudentutkimuksessa tunneälyn teoria ei ole ns. perinteinen disipliini, jota olisi yleisesti käytetty analysoinneissa, joten tutkielma tuo Jane Austenin maailman kautta uuden ja innovatiivisen näkökulman.
Avainsanat: Jane Austen, emotional intelligence, self-awareness, self-regulation, motivation, empathy, social skills