Lapsuudentarinoita sodanaikaisesta ja sodanjälkeisestä Suomesta
KÄRKI, TAINA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2012
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-29Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut sota-aikana tai sodan jälkeen lapsuuttaan eläneiden ihmisten muistoja ja kertomuksia lapsuudestaan. Tutkimus on tyypiltään laadullinen ja kerronnallinen (narratiivinen) tutkimus. Olen kiinnostunut siitä, minkälaisia kertojien lapsuudentarinat ovat, minkälaisista kerronnallisista teemoista tarinat koostuvat ja millaisia yhteisiä sekä erottavia piirteitä tarinoista löytyy.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa olen käsitellyt perhe- ja lapsuustutkimusta yleisellä tasolla sekä sodan kokemushistoriaa ja sen tutkimusta. Varsinainen teoreettinen viitekehykseni pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin ja kertomuksien tutkimukseen sekä kerronnallisuuteen. Lisäksi tekemäni tutkimus on muistelututkimusta, jossa kertojat ovat muistelleet lapsuuttaan vuosikymmeniä myöhemmin. Kertojat peilaavat lapsuutta yhtenä elämänvaiheena usein myöhempään elämänkulkuun ja nykyisyyteen.
Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 25 kertomuksesta. Mukana on neljä haastattelua, jotka on kerätty kerronnallisella haastattelumenetelmällä, 20 haastattelupöytäkirjaa teemahaastatteluihin pohjautuvasta arkistoaineistosta sekä yksi kirjoitettu lapsuudenkertomus. Aineisto on kerätty vuonna 1929–1945 syntyneiltä henkilöiltä, joiden isät ovat osallistuneet joko talvi-, jatko- tai molempiin Suomen sotiin toisessa maailmansodassa. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voidaan ajatella ikäluokkansa perusteella jakautuvan kahteen eri sukupolveen, niin sanottuun jälleenrakennuksen ja suuren murroksen sukupolveen.
Tutkimusaineistoni pohjalta muodostin kaksi lapsuudentarinaa. Nämä ovat nimeltään ”lapsuus jäi elämättä” -tarina sekä ”puutteellinen, mutta onnellinen lapsuus”-tarina. Analyysissa olen tarkastellut muun muassa tapaa, millä tarina aloitetaan, tarinallisia teemoja ja tarinan merkittäviä toisia. Tarinoista löytyi sekä yhdistäviä että erottavia tarinallisia komponentteja. Selittävänä tekijänä tarinoiden erojen taustalla ovat eri ikäluokkiin kuuluvien kertojien erilaiset sukupolvikokemukset sodasta ja sen ilmiöistä. Tarinoita yhdistävänä tekijänä olen puolestaan tarkastellut sodasta selviytymistä ja sen merkityksiä myöhemmälle elämäntarinalle.
Asiasanat:sota,lapsuus,kerronnallisuus,sukupolvet,muistelu
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa olen käsitellyt perhe- ja lapsuustutkimusta yleisellä tasolla sekä sodan kokemushistoriaa ja sen tutkimusta. Varsinainen teoreettinen viitekehykseni pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin ja kertomuksien tutkimukseen sekä kerronnallisuuteen. Lisäksi tekemäni tutkimus on muistelututkimusta, jossa kertojat ovat muistelleet lapsuuttaan vuosikymmeniä myöhemmin. Kertojat peilaavat lapsuutta yhtenä elämänvaiheena usein myöhempään elämänkulkuun ja nykyisyyteen.
Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 25 kertomuksesta. Mukana on neljä haastattelua, jotka on kerätty kerronnallisella haastattelumenetelmällä, 20 haastattelupöytäkirjaa teemahaastatteluihin pohjautuvasta arkistoaineistosta sekä yksi kirjoitettu lapsuudenkertomus. Aineisto on kerätty vuonna 1929–1945 syntyneiltä henkilöiltä, joiden isät ovat osallistuneet joko talvi-, jatko- tai molempiin Suomen sotiin toisessa maailmansodassa. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voidaan ajatella ikäluokkansa perusteella jakautuvan kahteen eri sukupolveen, niin sanottuun jälleenrakennuksen ja suuren murroksen sukupolveen.
Tutkimusaineistoni pohjalta muodostin kaksi lapsuudentarinaa. Nämä ovat nimeltään ”lapsuus jäi elämättä” -tarina sekä ”puutteellinen, mutta onnellinen lapsuus”-tarina. Analyysissa olen tarkastellut muun muassa tapaa, millä tarina aloitetaan, tarinallisia teemoja ja tarinan merkittäviä toisia. Tarinoista löytyi sekä yhdistäviä että erottavia tarinallisia komponentteja. Selittävänä tekijänä tarinoiden erojen taustalla ovat eri ikäluokkiin kuuluvien kertojien erilaiset sukupolvikokemukset sodasta ja sen ilmiöistä. Tarinoita yhdistävänä tekijänä olen puolestaan tarkastellut sodasta selviytymistä ja sen merkityksiä myöhemmälle elämäntarinalle.
Asiasanat:sota,lapsuus,kerronnallisuus,sukupolvet,muistelu