Yksilöllisen ja institutionaalisen eläkesäästämisen haasteet

Abstract

Suomen eläkejärjestelmän ollessa lakisääteinen, yksilölliset eläkesäästämispäätökset tulevat esiin lähinnä vapaaehtoisiin eläkkeisiin sijoittamisen kautta lakisääteisen eläkkeen ollessa riittämätön. Sekä yksilölliseen että institutionaaliseen eläkesäästämiseen liittyy omat haasteensa ja etunsa, joita voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta.

Mikäli eläkesäästäminen toteutuisi rationaalisen kuluttajan periaatteiden mukaan täydellisesti toimivilla markkinoilla, lakisääteinen eläketurva olisi tarpeeton yksilöiden osatessa itse varautua eläkeaikaa varten. Yksilöt eivät kuitenkaan käyttäydy rationaalisesti ja säästäminen todellisuudessa poikkeaa rationaalisen säästämisteorian mallista. Tämä johtuu informaatio-ongelmista, aikaepäjohdonmukaisuudesta ja itsekontrollin puutteesta, tappion kaihtamisesta sekä finanssitaidoista ja yksityisten sijoittajien peukalosäännöistä. Vakuutuksenantajina myös instituutiot kärsivät informaation epäsymmetrisyydestä. Instituutioiden eläkesäästämisessä on kuitenkin etunsa, sillä kokeneiden sijoittajien on todettu käyttäytyvän enemmän rationaalisten periaatteiden mukaan ja hallinnolliset kustannukset muodostuvat julkisissa eläkejärjestelmissä usein yksityisiä pienemmiksi. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan onnistuminen on myös avainasemassa vertailtaessa institutionaalisen ja yksilöllisen eläkesäästämisen etuja. Instituutiot voivat yrittää vaikuttaa yksilöiden eläkesäästämiseen oletusarvojen muuttamisen, epälikvidien rahoitusinstrumenttien tai verotuen avulla. Tulevaisuudessa lakisääteisen eläketurvan heikentyessä vapaaehtoinen eläkesäästäminen nousee yhä merkittävämmäksi.

Tässä tutkielmassa käsitellään yksilöllisen ja institutionaalisen eläkesäästämisen haasteita behavioraalisen taloustieteen näkökulmasta. Vastausta etsitään kysymyksiin, miten yksilöllinen ja institutionaalinen eläkesäästäminen ja sijoittaminen eläkkeisiin eroavat toisistaan, mitkä tekijät ovat käyttäytymisen taustalla ja miten ne vaikuttavat lopputulokseen. Tarkoituksena on löytää sekä yksilöllisen että institutionaalisen eläkesäästämisen edut ja haasteet sekä miten hyviä puolia voitaisiin kehittää riittävän eläkkeen takaamiseksi tulevaisuudessa.

Asiasanat:eläke, behavioraalinen taloustiede, säästäminen, lakisääteinen eläkejärjestelmä, vapaaehtoinen eläkesäästäminen