Tulkin ja tulkkauksen julkinen kuva Aamulehden lehtikirjoituksissa 1994-1995 ja 2006-2007
TOIVIAINEN, IDA (2012)
TOIVIAINEN, IDA
2012
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22267
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22267
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tulkin ja tulkkauksen mediavälitteistä mielikuvaa eli julkista kuvaa Aamulehden lehtitekstien pohjalta. Hyvä maine on myös tulkille tärkeä, koska ihmiset etsivät vahvistusta jo olemassa oleville käsityksilleen. Tuntemattomaan suhtaudutaan helposti negatiivisesti.
Aineistoon kuuluvat kaikki Aamulehdessä vuosina 1994, 1995, 2006 ja 2007 julkaistut lehtitekstit, joissa mainitaan sanat tulkki tai tulkkaus. Aineistossa on yhteensä 468 tekstiä, jotka on luokiteltu 22 kategoriaan ja analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällöllisesti suurimmat kategoriat liittyvät tulkkien toimintaan Euroopan unionissa (16,5 prosenttia), vammaisten tulkkauspalveluihin (14,4 prosenttia) ja tulkin rooliin (8,3 prosenttia).
Analyysissä kävi ilmi, että Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 maininnat tulkkauksesta lisääntyivät lehtiteksteissä vuonna 1995 sekä jo vuoden 1994 jälkimmäisellä puoliskolla, kuten myös Suomen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006. Mitä useammin EU-tulkkauksesta kirjoitettiin, sitä enemmän tulkkauksen laatua, kustannuksia ja saatavuutta kritisoitiin. Samaan aikaan lisääntyi kuitenkin positiivisten tulkkauksesta kertovien tekstien määrä. Teksteissä kerrottiin tulkkauksesta ja esimerkiksi haastateltiin tulkkia.
Tulkin rooli -kategoriaan kuuluvien lehtitekstien luokitteluperusteena on tulkin roolista poikkeaminen, esimerkiksi ammattietiikan vastaisesti käyttäytyminen, epäpätevyys, asiakkaan neuvominen, lapsen tai sukulaisen toimiminen tulkkina sekä tilanteet, joissa joku viestintätilanteeseen osallistuvista tai lehtitekstin kirjoittaja ei ymmärrä tulkin roolia. Siksi tähän kategoriaan kuuluvissa teksteissä tulkin julkinen kuva on negatiivinen.
Vammaisten tulkkauspalveluja tuottavien tulkkien julkinen kuva on positiivinen ja parempi kuin muiden tulkkien. Tulkkauksen saatavuudesta ja kalleudesta keskustellaan, mutta työn laatua ei kritisoida kertaakaan aineiston lehtiteksteissä. Tulkit eivät myöskään poikkea roolistaan. Mielikuva tulkin työstä on realistinen.
Asiasanat:Kääntämisen sosiologia, tulkin julkinen kuva, tulkin rooli, EU-tulkki, viittomakielen tulkki
Aineistoon kuuluvat kaikki Aamulehdessä vuosina 1994, 1995, 2006 ja 2007 julkaistut lehtitekstit, joissa mainitaan sanat tulkki tai tulkkaus. Aineistossa on yhteensä 468 tekstiä, jotka on luokiteltu 22 kategoriaan ja analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällöllisesti suurimmat kategoriat liittyvät tulkkien toimintaan Euroopan unionissa (16,5 prosenttia), vammaisten tulkkauspalveluihin (14,4 prosenttia) ja tulkin rooliin (8,3 prosenttia).
Analyysissä kävi ilmi, että Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 maininnat tulkkauksesta lisääntyivät lehtiteksteissä vuonna 1995 sekä jo vuoden 1994 jälkimmäisellä puoliskolla, kuten myös Suomen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006. Mitä useammin EU-tulkkauksesta kirjoitettiin, sitä enemmän tulkkauksen laatua, kustannuksia ja saatavuutta kritisoitiin. Samaan aikaan lisääntyi kuitenkin positiivisten tulkkauksesta kertovien tekstien määrä. Teksteissä kerrottiin tulkkauksesta ja esimerkiksi haastateltiin tulkkia.
Tulkin rooli -kategoriaan kuuluvien lehtitekstien luokitteluperusteena on tulkin roolista poikkeaminen, esimerkiksi ammattietiikan vastaisesti käyttäytyminen, epäpätevyys, asiakkaan neuvominen, lapsen tai sukulaisen toimiminen tulkkina sekä tilanteet, joissa joku viestintätilanteeseen osallistuvista tai lehtitekstin kirjoittaja ei ymmärrä tulkin roolia. Siksi tähän kategoriaan kuuluvissa teksteissä tulkin julkinen kuva on negatiivinen.
Vammaisten tulkkauspalveluja tuottavien tulkkien julkinen kuva on positiivinen ja parempi kuin muiden tulkkien. Tulkkauksen saatavuudesta ja kalleudesta keskustellaan, mutta työn laatua ei kritisoida kertaakaan aineiston lehtiteksteissä. Tulkit eivät myöskään poikkea roolistaan. Mielikuva tulkin työstä on realistinen.
Asiasanat:Kääntämisen sosiologia, tulkin julkinen kuva, tulkin rooli, EU-tulkki, viittomakielen tulkki