Lapsi joustavassa esi- ja alkuopetuksessa "että leikittäis ja pelattais"

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin pirkanmaalaisessa kunnassa syksyllä 2009 alkanutta joustavaa esi- ja alkuopetushanketta lapsen näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen lapsitutkimus, joka sisältää kouluetnografisia piirteitä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena lapset kokevat olonsa koulussa, jossa toimitaan joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallien mukaan. Tutkimustehtäväksi muotoutui joustavan esi- ja alkuopetuksen merkityksen selvittäminen lapsen kasvun ja kehityksen tukijana. Tarkastelun kohteena oli toiminnan sisältö, lasten arviot ja kokemukset toiminnasta sekä opettajien näkemykset joustavasta esi- ja alkuopetuksesta lapsen kannalta.

Tutkimusaineisto koostui kirjallisista dokumenteista, havainnoinneista, valokuvista (oppimisympäristöt ja lasten tuotokset) sekä lasten ja opettajien haastatteluista. Jokaisesta koulusta haastateltiin kolmea esiopetusikäistä lasta, kolmea ensimmäisen luokan oppilasta sekä lastentarhanopettajaa, luokanopettajaa ja erityisopettajaa. Joustavaan esi- ja alkuopetus hankkeeseen osallistui viisi koulua, joista tutkimusyksiköiksi valittiin kolme koulua. Hankkeessa oli tavoitteena etsiä erilaisia toimintamalleja esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen, joten jokainen koulu loi oman toimintamallinsa ja ne poikkesivat hyvinkin paljon toisistaan. Yhteisenä piirteenä tutkimuskouluissa oli toiminnallisuus, inklusiivisuus ja yhteisöllisyyteen kasvattaminen.

Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä aineistoa luokittelemalla, jonka pohjalta tehtiin tulkintoja. Analyysi tuotti kolme pääkategoriaa: turvallisuus, sosiaalinen tila ja toimijuus. Nämä käsitteet todentavat sitä maailmaa, jossa lapsi joustavassa esi- ja alkuopetuksessa on ja toimii. Ne ovat myös pohjana tutkimuksemme tulosten kuvaamisessa.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että joustava esi- ja alkuopetus lisää mahdollisuuksia tukea lapsen kasvua ja kehitystä yksilöllisesti. Mikäli henkilökuntaa resurssoidaan riittävästi, mahdollistaa joustava toiminta lasten tarpeita vastaavat erilaiset oppimisryhmät, tasoryhmät, yksilölliset oppimissuunnitelmat, yksilöllisen tuen, yhteisöllisyyden vahvistamisen sekä leikin kautta oppimisen. Erityisopettajan osaamista pystyttiin kohdentamaan sitä eniten tarvitseville oppilaille kahdessa koulussa. Joustava toiminta mahdollisti koululykkäyspäätöksen saaneen oppilaan siirtymisen kesken syyslukukauden esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle sekä ensimmäisellä luokalla olevan oppilaan palauttamisen syyslukukaudella osittain esiopetukseen. Joustava toiminnan myötä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö oli tiivistä, tavoitteellista ja jousti oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulun kulttuuri, tilat ja opettajat tulivat tutuiksi esioppilaille ja siirtyminen kouluun muodostui näin turvalliseksi jatkumoksi.

Joustavan esi- ja alkuopetuksen toiminnoissa oli pyritty ottamaan huomioon lasten erilaisuus sekä eritavalla oppivat lapset. Tutkimustulosten mukaan lapset kokevat joustavan esi- ja alkuopetuksen toiminnat mielekkäinä. Muutamat oppilaat kokivat ikävänä pajasta toiseen siirtymisen 20 minuutin aikataululla. Mieluisimpia lapsille olivat ATK- ja kuvituspaja, toiminnallinen matematiikka, retket, tieteet ja leikki. Erityisesti esioppilaat toivoivat lisää leikkiaikaa. Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, joustava esi- ja alkuopetus, inkluusio, etnografinen tutkimus