Joukkueurheilun talous - ammattilaisliigojen kilpailullinen tasapaino ja ristiinsubventointi

Abstract

Joukkueurheilu on aina kiinnostanut ja herättänyt tunteita, mutta parin viime vuosikymmenen aikana siitä on kasvanut kaupallistumisen myötä myös merkittävä taloudellinen toimiala. Joukkueurheilun talouteen liittyy erityispiirteitä, jotka erottavat sen monista muista talouden toimialoista ja tekevät sen tarkastelusta erityisen mielenkiintoista. Muun muassa tuloksen epävarmuuden hypoteesilla, kilpailullisella tasapainolla ja joukkueurheilun yhteistuotannollisella luonteella on suuri merkitys taloustieteellisen tarkastelun kannalta. Joukkueurheilun taloutta yleisesti koskevien erityispiirteiden lisäksi on huomioitava erot Pohjois-Amerikan ja Euroopan suurimpien ammattilaisliigojen välillä. Eri mantereiden joukkueiden toimintaympäristöt voivat erota muun muassa sarjajärjestelmien, pelaajatalentin tarjonnan joustavuuden ja omistajien tavoitteiden osalta, millä on oma vaikutuksensa liigojen taloustieteelliseen mallintamiseen.

Nämä erityis- ja ominaispiirteet huomioon ottaen tutkielmassa esitellään sekä Pohjois-Amerikan että Euroopan ammattilaisliigoille sopivat taloudelliset perusmallit mikrotalousteoriasta tuttujen Walras’n ja Nashin tasapainojen avulla. Monista muista toimialoista joukkueurheilun erottaa varsin runsas sääntely niin hyödyke- kuin työmarkkinoillakin. Tutkielmassa keskitytään työmarkkinoiden sääntelyyn, jota useimmiten on perusteltu kilpailullisen tasapainon turvaamisella. Tutkielmassa selvitetään löytyykö teoriasta ja empiriasta tukea tuolle perustelulle. Onko sääntelyllä ja ristiinsubventoinnilla, erityisesti erilaisilla tulonjako- ja palkkarajoitejärjestelmillä, positiivisia vaikutuksia kilpailulliseen tasapainoon? Tutkielman päätteeksi pohditaan myös eurooppalaisen jalkapallon tulevaisuuden näkymiä tässä kontekstissa.

Tulokset riippuvat luonnollisesti muun muassa sarjajärjestelmästä ja omistajien tavoitteista tehtävistä oletuksista. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole tarjolla, mutta palkkarajoitteiden voidaan teorian mukaan olettaa parantavan kilpailullista tasapainoa, kunhan niistä tehdään joukkueita oikeasti sitovia. Tulonjakojärjestelmien vaikutukset ovat epäselvempiä. Empiiriset tulokset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen, mutta tällä hetkellä empiria tarjoaa vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kilpailullisen tasapainon määrittämis- ja mittausongelmien takia lisätutkimukselle on tilausta. Tutkielma pyrkii kirjallisuuskatsauksen muodossa antamaan kattavan kuvan ammattilaisliigan taloustieteellisestä mallintamisesta, ristiinsubventoinnista ja kilpailullisen tasapainosta.

Asiasanat:joukkueurheilu, kilpailullinen tasapaino, ristiinsubventointi, palkkakatto, tulonjako