"Usko siihen, että asioihin voi vaikuttaa tekemällä." Tapaustutkimus terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksistä liittyen sosiaalityön laatuun ja sen kehittämiseen.
YLI-HOUHALA, MARIANNA (2012)
YLI-HOUHALA, MARIANNA
2012
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22253
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22253
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat terveyssosiaalityöntekijöiden näkemykset sosiaalityön laadusta ja sen kehittämisestä erikoissairaanhoidon sosiaalityössä. Laatu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, kun tällä hetkellä on pinnalla keskustelu resurssien niukkuudesta ja julkisen palvelun kustannusvaikuttavuudesta. Laadun kehittämisen perusteena voidaan nähdä muun muassa julkisen sektorin tehtävä maksimoida hyvälaatuisten palveluiden tuottaminen, jotta kansalaisille saadaan mahdollisimman paljon hyvää olemassa olevilla resursseilla.
Laadun kehittämisen lähtökohtana on, että organisaatiolla itsellään on selkeä käsitys, mistä palvelun laatu muodostuu juuri heidän työssään. Yksi lähestymistapa laadun kehittämiseen on, että ennen varsinaista kehittämistä kerätään tietoa nykytilanteesta ja mahdollisista parantamisalueista. Pelkkä parhaansa tekeminen ei riitä, vaan pitää tietää, mitä tekee ja sitten vasta tehdä parhaansa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu terveyssosiaalityön toimintaympäristön tarkastelusta sekä palvelun laadun ja sosiaalityön laadun teemoista, joita esitellään useista eri näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on kokonaislaadun huomioiminen sosiaalityössä ja sosiaalityön laadun kehittämisessä monipuolisesti useista näkökulmista.
Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteena ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijät. Tutkimus on monimenetelmällinen eli mixed methods -tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmän eli kyselylomakkeen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa on huomioitu sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen lähestymistapa. Kokonaistutkimuksen kohdejoukkoon kuului 29 sosiaalityöntekijää, ja vastausprosentiksi muodostui 76 %. Tutkimusaineisto on analysoitu pääosin kvalitatiivisen sisällönanalyysin ja teemoittelun sekä SPSS -ohjelman avulla kvantitaavisten jakaumien, keskilukujen ja summamuuttujien tarkastelulla.
Laatu näyttäytyi monipuolisena ja tärkeänä kehittämisteemana terveyssosiaalityöntekijöiden vastauksissa. Kaiken kaikkiaan sosiaalityöntekijöiden mielestä laatuasiat toteutuivat useimmiten. Kehittämiskohteita ja -ideoita löytyi kuitenkin runsaasti. Suurimmat kehittämisen paikat olivat laadunhallinnassa ja asiakastyytyväisyyden säännöllistä tutkimusta kaivattiin. Tulokset vastasivat suurimmilta osin aiemmin tehtyjä tutkimuksia, mutta yksittäiselle organisaatiolle saatiin koottua yksityiskohtaista tietoa laadunkehittämisen aloittamisen tueksi. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset laadusta, sen osa-alueista, niiden tärkeydestä ja toteutumisesta saatiin kartoitettua ja kuvattua asiakkaan, työntekijän itsensä ja kunkin tekemän työn sekä työyhteisön ja organisaation kannalta. Myös sosiaalityöntekijöiden näkemykset laadun kehittämisestä ja sen tarpeista saatiin kartoitettua ja kuvattua. Tuloksista löytyi selkeitä terveyssosiaalityön erityispiirteitä, kuten korostunut moniammatillisuus sekä siihen liittyvä organisaation sisäisen tiedotuksen tarve. Toisaalta esiin tuli sosiaalityön erityispiirteitä, kuten asiakaslähtöisyys, eettisyys ja luotettavuus sekä vuorovaikutteisuus.
Avainsanat: terveyssosiaalityö, erikoissairaanhoidon sosiaalityö, laatu, laadun kehittäminen, tapaustutkimus, mixed methods
Laadun kehittämisen lähtökohtana on, että organisaatiolla itsellään on selkeä käsitys, mistä palvelun laatu muodostuu juuri heidän työssään. Yksi lähestymistapa laadun kehittämiseen on, että ennen varsinaista kehittämistä kerätään tietoa nykytilanteesta ja mahdollisista parantamisalueista. Pelkkä parhaansa tekeminen ei riitä, vaan pitää tietää, mitä tekee ja sitten vasta tehdä parhaansa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu terveyssosiaalityön toimintaympäristön tarkastelusta sekä palvelun laadun ja sosiaalityön laadun teemoista, joita esitellään useista eri näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on kokonaislaadun huomioiminen sosiaalityössä ja sosiaalityön laadun kehittämisessä monipuolisesti useista näkökulmista.
Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteena ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijät. Tutkimus on monimenetelmällinen eli mixed methods -tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmän eli kyselylomakkeen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa on huomioitu sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen lähestymistapa. Kokonaistutkimuksen kohdejoukkoon kuului 29 sosiaalityöntekijää, ja vastausprosentiksi muodostui 76 %. Tutkimusaineisto on analysoitu pääosin kvalitatiivisen sisällönanalyysin ja teemoittelun sekä SPSS -ohjelman avulla kvantitaavisten jakaumien, keskilukujen ja summamuuttujien tarkastelulla.
Laatu näyttäytyi monipuolisena ja tärkeänä kehittämisteemana terveyssosiaalityöntekijöiden vastauksissa. Kaiken kaikkiaan sosiaalityöntekijöiden mielestä laatuasiat toteutuivat useimmiten. Kehittämiskohteita ja -ideoita löytyi kuitenkin runsaasti. Suurimmat kehittämisen paikat olivat laadunhallinnassa ja asiakastyytyväisyyden säännöllistä tutkimusta kaivattiin. Tulokset vastasivat suurimmilta osin aiemmin tehtyjä tutkimuksia, mutta yksittäiselle organisaatiolle saatiin koottua yksityiskohtaista tietoa laadunkehittämisen aloittamisen tueksi. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset laadusta, sen osa-alueista, niiden tärkeydestä ja toteutumisesta saatiin kartoitettua ja kuvattua asiakkaan, työntekijän itsensä ja kunkin tekemän työn sekä työyhteisön ja organisaation kannalta. Myös sosiaalityöntekijöiden näkemykset laadun kehittämisestä ja sen tarpeista saatiin kartoitettua ja kuvattua. Tuloksista löytyi selkeitä terveyssosiaalityön erityispiirteitä, kuten korostunut moniammatillisuus sekä siihen liittyvä organisaation sisäisen tiedotuksen tarve. Toisaalta esiin tuli sosiaalityön erityispiirteitä, kuten asiakaslähtöisyys, eettisyys ja luotettavuus sekä vuorovaikutteisuus.
Avainsanat: terveyssosiaalityö, erikoissairaanhoidon sosiaalityö, laatu, laadun kehittäminen, tapaustutkimus, mixed methods