Eettiset ongelmat kunnallishallinnossa
SÄLLI, HELI (2012)
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22249
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22249
Tiivistelmä
Kuntiin kohdistuu nykyaikana merkittäviä haasteita. Niiden on rakennettava toimintaansa uusin innovatiivisin keinoin, jotta ne pystyisivät turvaamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja järjestämään tarjoamansa palvelut mahdollisimman tehokkaalla ja tuottavalla tavalla. Kunnalliseen hallintoon liittyviä eettisiä ongelmia ei tähän mennessä Suomessa vielä ole systemaattisesti kartoitettu, joten eettisen näkökulman nostaminen esiin on tarpeellista. Koska kunnallinen hallinto perustuu kuntalaisten itsehallintoon, toiminnan suunnittelussa on muistettava kansanvaltaan perustuvan demokratian edustuksellisuus.
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisessa kunnallishallinnossa esiintyvä eettisten ongelmien ulottuvuus. Keskeisiksi teoreettisen viitekehyksen ulottuvuuksiksi muodostuivat eettiset ongelmat, virkamiehet, strateginen johto, sidosryhmät, henkilöstö ja asiakkaat, joilla tässä työssä tarkoitetaan kuntalaisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yleisimmät kunnallishallintoon liittyvät eettiset ongelmat kuntien virkamiesten näkökulmasta ja tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa kunnan- ja kaupunginjohtajilta avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksessa selvitettiin merkittävimmät eettiset ongelmat kysymällä niitä erityisesti suunnittelun, päätöksenteon, henkilöstöhallinnon ja talouden näkökulmista, sekä sen välityksellä, mitä ne ovat suhteissa poliittisiin päättäjiin ja kuntalaisiin.
Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta. Aineisto analysoitiin grounded theory -menetelmällä, minkä tuloksena muodostettiin aineistopohjainen malli kunnallishallinnon merkittävimmistä eettisistä ongelmista. Saaduista vastauksista muotoiltiin avoimet koodit, jotka jaoteltiin ensin käsitteiksi. Sen jälkeen käsitteet yhdistettiin kuudeksi eri kategoriaksi. Näitä kategorioita ovat arvokysymykset, osallisten riippumattomuus, kommunikaatio, päätöksenteko, toimijoiden asema ja toiminnan optimointi. Näitä yhdistäväksi ydinkategoriaksi muotoutui vastuullisuuden käsite. Edellä mainittujen kategorioiden pohjalta muodostettiin malli, jonka mukaan merkittävimmät kunnallishallinnon eettiset ongelmat ovat miellettävissä eettisyyttä ilmentävänä jatkumona. Jatkumon perusta on toimijoiden ajattelussa, se konkretisoituu toiminnan kautta ja ilmenee tulevaisuudessa toiminnan seurauksina.
Asiasanat:Eettiset ongelmat, grounded theory, kunnallishallinto, kunnanjohtajat, vastuullisuus
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisessa kunnallishallinnossa esiintyvä eettisten ongelmien ulottuvuus. Keskeisiksi teoreettisen viitekehyksen ulottuvuuksiksi muodostuivat eettiset ongelmat, virkamiehet, strateginen johto, sidosryhmät, henkilöstö ja asiakkaat, joilla tässä työssä tarkoitetaan kuntalaisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yleisimmät kunnallishallintoon liittyvät eettiset ongelmat kuntien virkamiesten näkökulmasta ja tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa kunnan- ja kaupunginjohtajilta avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksessa selvitettiin merkittävimmät eettiset ongelmat kysymällä niitä erityisesti suunnittelun, päätöksenteon, henkilöstöhallinnon ja talouden näkökulmista, sekä sen välityksellä, mitä ne ovat suhteissa poliittisiin päättäjiin ja kuntalaisiin.
Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta. Aineisto analysoitiin grounded theory -menetelmällä, minkä tuloksena muodostettiin aineistopohjainen malli kunnallishallinnon merkittävimmistä eettisistä ongelmista. Saaduista vastauksista muotoiltiin avoimet koodit, jotka jaoteltiin ensin käsitteiksi. Sen jälkeen käsitteet yhdistettiin kuudeksi eri kategoriaksi. Näitä kategorioita ovat arvokysymykset, osallisten riippumattomuus, kommunikaatio, päätöksenteko, toimijoiden asema ja toiminnan optimointi. Näitä yhdistäväksi ydinkategoriaksi muotoutui vastuullisuuden käsite. Edellä mainittujen kategorioiden pohjalta muodostettiin malli, jonka mukaan merkittävimmät kunnallishallinnon eettiset ongelmat ovat miellettävissä eettisyyttä ilmentävänä jatkumona. Jatkumon perusta on toimijoiden ajattelussa, se konkretisoituu toiminnan kautta ja ilmenee tulevaisuudessa toiminnan seurauksina.
Asiasanat:Eettiset ongelmat, grounded theory, kunnallishallinto, kunnanjohtajat, vastuullisuus