Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa. Kirjallisuuskatsaus ja käsiteanalyysi

Abstract

Tutkimuksen aihealueena oli opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa opiskeluvilppiin ja plagiointiin sekä niiden tutkimiseen liittyvää teoreettista tietoa tutkimuskenttää systematisoivan aiempien tutkimusten meta-analyysin ja perus­käsitteiden ana­lyy­sin kautta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää onko aiemman tutkimuksen rapor­toimassa opiskelu­vilpin esiintymisen määrässä tapahtunut erityisiä muutoksia viimeisten vuosi­kymmenten aikana.

Tutkimusaineistona olivat kirjoitetussa muodossa olevat tekstit valituista käsitteistä ja niiden määritelmistä. Aineistoon hyväksyttiin tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkimukseen perustuvat käsikirjat sekä analysoituja käsitteitä kuvaavat korkeakoulujen internet-sivuillaan julkistamat hallinnolliset tekstit. Aineisto koottiin artikkeli- ja lehtitieto­kannoista, painetuista julkaisuista ja Internetistä.

Aiemman tutkimuksen meta-analyysin tuloksena selvisi, että korkeakouluissa harjoitetun opiskelu­vilpin systemaattinen tutkimus on alkanut Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Viimeisen 50 vuoden aikana yhdys­valta­laisissa korkeakouluissa tehdyissä keskeisissä kysely­tutkimuksissa usein yli puolet vastaajista on ilmoittanut harjoittaneensa opiskeluvilppiä. Aiemmissa tutki­muksissa rapor­toitu opiskeluvilpin esiintyminen on ollut Yhdysvalloissa huomattavalla tasolla jo ennen Internetin käytön yleistymistä. Suomessa aihealuetta on tutkittu ainakin vuodesta 1997 alkaen. Suomalaisissa korkeakouluissa vuosina 1997–2004 toteutetuissa kolmessa kysely­tutkimuksessa yhteensä 67 % vastaajista on ilmoittanut harjoittaneensa ainakin kerran opiskeluvilppiä. Tarkasteltujen tutkimusten tulokset eivät tue olettamusta siitä, että kyseessä olisi erityisesti ulkomailta tuleviin opiskelijoihin liittyvä asia.

Käsiteanalyysin tuloksiin sisältyvät käsitteitä "opiskeluvilppi" ja "plagiointi korkeakoulun opintosuori­­tu­ksessa" jäsentävät kuvaukset ja yhteenvedot käsitteiden esiintymismuodoista. Opiskeluvilppi-käsitteen analyysin yhteydessä otettiin käyttöön rikosoikeuteen liittyvä tahallisuus­arvostelu, jossa teko arvostellaan tahalliseksi, tuottamukselliseksi tai tahattomaksi. Esimerkiksi plagioinniksi katsottavan teon tahallisuuden ja vakavuuden arviointi edellyttää teon tekijän intention arviointia tahallisuus­arvostelussa. Opiskeluvilpin 47 esiintymismuotoa jäsennettiin kahdeksaan eri pääluokkaan. Plagioinnin 20 esiintymismuotoa jäsennettiin neljään eri pääluokkaan seuraavasti: yksittäiseen lainaukseen liittyvä plagiointi, itsensä plagiointi, yhteis­toiminnallinen plagiointi ja kopiointivilppi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että "plagiointi opintosuorituksessa" on luonteel­taan sellainen sateenvarjokäsite, joka kattaa useantyyppisiä toisistaan merkittävästi poikkeavia ei-toivottuja toimintatapoja. Koska tätä käsitettä ei ole sen merkitykseen nähden riittävän täsmällisesti määritelty ja rajattu, sitä ei voida pitää kypsänä.

Asiasanat:ammattikasvatus, eettinen kasvatus, epärehellisyys, etiikka, huijaus, korkeakouluopiskelu, korkeakouluopetus, korkeakoulupedagogiikka, korkeakoulut, käsiteanalyysi, opettajuus, opetus, opiskelu, oppiminen, plagiaatit, tieteellinen kirjoittaminen, toimintakulttuuri, vilppi