"Me halutaan pitää nää nuoret meidän lukijoina ja taistella siitä" Nuorten huomioon ottaminen Aamulehdessä, Kalevassa, Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa ja Turun Sanomissa
OLLI, TUUKKA (2012)
OLLI, TUUKKA
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22230
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22230
Tiivistelmä
Nuoret lukevat sanomalehtiä yhä vähemmän. Tilanteen korjaamiseksi sanomalehtien täytyy tehdä itsensä kiinnostavaksi nuorten silmissä jo ennen kuin he täyttävät 18 vuotta, jolloin he voivat itse tilata lehtensä. Tutkin, miten viisi maakuntalehteä on huomioinut nuoret, vai onko huomioinut lainkaan. Tarkoituksena on paitsi selvittää, onko nuoria huomioitu, myös kartoittaa, millaisia eri tapoja nuorten huomioimiseksi on tarjolla ja pohtia, miten 13–18-vuotiaiden nuorten asemaa lehdissä voitaisiin parantaa.
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu haastattelemalla lehtien työntekijöitä toimituksissa. Tutkimusmetodi on teemahaastattelu. Viidestä tutkitusta lehdestä kolmessa oli runkolehdessä erityisesti nuorille suunnattua materiaalia. Materiaali oli sijoitettu säännöllisesti ilmestyvälle nuorten sivulle. Olen analysoinut näiden sivujen sisältöä kuukauden ajalta kiinnittäen huomiota erityisesti kielen käyttöön.
Tutkituissa lehdissä nuoriso otetaan huomioon vaihtelevasti. Vaikka kolmessa lehdessä tehdään nuorille suunnattua sivua, vain yhdessä sivun tekijät ovat aidossa vuorovaikutuksessa muiden toimitusten kanssa. Toimitukset puolestaan eivät hakeudu jatkuvaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa missään lehdessä. Nuorten sivujen lisäksi nuorison voi huomioida etsimällä päivän uutiseen nuoren ihmisen näkökulman tai ideoimalla päivän nuorten jutun jollekin lehden osastolle.
Haastateltavat kokivat suurimmaksi haasteeksi nuoria koskevan uutisoinnin sävyn. Uutisissa nuoriso nähdään usein ongelmana, ja uutisointi on siksi heitä kohtaan negatiivissävyistä. Tutkielman lopulla pohdin, miten nuoriso voitaisiin huomioida sanomalehdessä kattavammin ja miten heidän äänensä saataisiin kuulumaan lehtiartikkeleissa paremmin. Nuoria olisi hyvä hyödyntää omaan elämänvaiheeseensa liittyvinä asiantuntijoina. Lisäksi koululinkki-toiminta olisi hyvä olla aktiivista jokaisessa maakuntalehdessä.
Asiasanat:Sanomalehti, nuoret, teemahaastattelu
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu haastattelemalla lehtien työntekijöitä toimituksissa. Tutkimusmetodi on teemahaastattelu. Viidestä tutkitusta lehdestä kolmessa oli runkolehdessä erityisesti nuorille suunnattua materiaalia. Materiaali oli sijoitettu säännöllisesti ilmestyvälle nuorten sivulle. Olen analysoinut näiden sivujen sisältöä kuukauden ajalta kiinnittäen huomiota erityisesti kielen käyttöön.
Tutkituissa lehdissä nuoriso otetaan huomioon vaihtelevasti. Vaikka kolmessa lehdessä tehdään nuorille suunnattua sivua, vain yhdessä sivun tekijät ovat aidossa vuorovaikutuksessa muiden toimitusten kanssa. Toimitukset puolestaan eivät hakeudu jatkuvaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa missään lehdessä. Nuorten sivujen lisäksi nuorison voi huomioida etsimällä päivän uutiseen nuoren ihmisen näkökulman tai ideoimalla päivän nuorten jutun jollekin lehden osastolle.
Haastateltavat kokivat suurimmaksi haasteeksi nuoria koskevan uutisoinnin sävyn. Uutisissa nuoriso nähdään usein ongelmana, ja uutisointi on siksi heitä kohtaan negatiivissävyistä. Tutkielman lopulla pohdin, miten nuoriso voitaisiin huomioida sanomalehdessä kattavammin ja miten heidän äänensä saataisiin kuulumaan lehtiartikkeleissa paremmin. Nuoria olisi hyvä hyödyntää omaan elämänvaiheeseensa liittyvinä asiantuntijoina. Lisäksi koululinkki-toiminta olisi hyvä olla aktiivista jokaisessa maakuntalehdessä.
Asiasanat:Sanomalehti, nuoret, teemahaastattelu