Vihollinen hindunationalistisessa ideologiassa

Abstract

Tutkielma käsittelee vihollisen kulttuuris-poliittista kategoriaa hindunationalistisessa hindutva-ideologiassa. Tutkimuksen kohteena ovat hindutvan jäsentämä kollektiivinen identiteetti sekä tapa ymmärtää hindujen ja muslimien väliset suhteet Intiassa sekä Etelä-Aasiassa laajemminkin. Väitän, että vihollisuudessa on kyse suhteesta ystävän ja vihollisen välillä ja näin ollen analyysin kohteena ovat molemmat poliittisesti relevantit kategoriat. Samalla on kyse niiden kielellis-poliittisten argumentaation narratiivisten muotojen analyysista, jotka tekevät siirtymän politiikan alueelta kollektiivisen väkivallan piiriin mahdolliseksi ja jopa johdonmukaiseksi tai toivottavaksi. Tutkielman tavoitteena on kyseenalaistaa hyvän ja pahan, ystävän ja vihollisen, ontologiset selitysmallit – eli käsitys, jonka mukaan ihmiset ovat olemuksellisesti joko hyviä tai pahoja.

Analyyttisesti keskeisessä asemassa on poliittisen myytin käsite, jolla tarkoitetaan ideologisesti leimautunutta narratiivia, joka on olevinaan tosi selostus menneestä, nykyisestä tai ennustetusta poliittisten tapahtumien sarjasta ja joka hyväksytään pääpiirteissään pätevänä sosiaalisen ryhmän toimesta. Tutkimusaineiston muodostavat Vinayak Damodar Savarkarin ja Madhav Sadashiv Golwalkarin nationalismia käsittelevät pääteokset, Hindutva – or who is a Hindu? ja We Or Our Nationhood Defined. Käsittelen tutkimusaineistoani vihollisuutta koskevan poliittisen myytin kirjallisena ilmaisumuotona. Tutkielman metodi nojaa Susan Rubin Suleimanin teoksessaan Authoritarian Fictions: The Ideological Novel as a Literary Genre esittämiin analyyttisiin huomioihin ideologisten novellien tutkimuksesta.

Tutkimuksen perusteella hindutva-ideologian käsitys yhteiskunnallisesta todellisuudesta rakentuu hindujen edustaman hyvän ja muslimien edustaman pahan välisen vastakkainasettelun varaan. Absoluuttisen hyvän ja pahan välisen kamppailun dialektiikalle perustuva poliittinen ontologia vaikuttaisi poikkeavan selkeästi hindulaisuuden laajasta kulttuuritraditiosta ja olevan lähempänä oksidentaalisen (länsimaisen) kulttuurin tapaa hahmottaa maailmaa selkeiden binaaristen vastinparien kautta.