Sila zenžiny? Obrazy pobornizy i drugih zenžin skazok
WESTERHOLM, MARIA (2012)
2012
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22227
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22227
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tutkia kahta venäläistä ihmesatua. Sadut ovat ”Kroshechka-Havroshechka” ja ”Vasilisa Prekrasnaja”. Molempia satuja yhdistää tutkimuksen analyysin kannalta olennainen asia, nimittäin se, että kerronnan keskiössä on nainen. Tällaisia satuja löytyy vain vähän. Tutkielman kuluessa selvisikin, ettei edes satujen morfologian luonut V. Propp tunnista täysin satujen naishahmojen olemassa oloa satujen pääroolissa.
Satututkimus on oma kirjallisuudentutkimuksen alansa, ja satuja voi lähestyä ja analysoida eri näkökulmista. Tutkielmani ei analysoi niinkään satujen rakenteita, vaikkakin tarkastelee juonen kehitystä. Tarkastelun kohteeksi otetaan satujen toimijat. Tutkielma pyrkii selvittämään molempien satujen naishahmojen toimintaroolit ja toiminnan rajat sekä vastaamaan kysymykseen roolien antamista vallan mahdollisuuksista. Tutkielmassa sovellan satututkimuksen teorioita ja tarkastelen sadun juonityyppejä ja morfologiaa. Avainkäsitteet ovat sukupuoli, naissubjekti ja metamorfoosi.
Analyysin tulokset naisesta vaikutusvaltaisena, mutta ambivalenttina olentona seuraavat etenkin feministisen satututkimuksen linjauksia. Tutkimissani saduissa nainen esitetään kolminaisena: hän on Jumalan äiti, Äiti- maa eli ’matushka zemlja’ sekä oma äiti. Satujen nainen on ennen kaikkea äiti, mikä viittaa äidin roolin ilmeisen suureen symboliseen merkitykseen venäläisessä kulttuurissa. Siihen viittaa myös naisen toinen rooli, jota esittää mystinen Baba Jaga, tuo venäläisten kansansatujen erityinen ja näkyvä hahmo, noita-akka. Noitien luonteen mukaisesti Baba Jagakaan ei ole vain negatiivinen hahmo, vaan myös auttaja. Metamorfoosi naisen näkymättömänä, mutta hyvin vaikuttavana voimana satujuonen kannalta on yksi analyysini tuloksista.
Avainsanat: venäläinen ihmesatu, sukupuoli, Baba Jaga, metamorfoosi.
Satututkimus on oma kirjallisuudentutkimuksen alansa, ja satuja voi lähestyä ja analysoida eri näkökulmista. Tutkielmani ei analysoi niinkään satujen rakenteita, vaikkakin tarkastelee juonen kehitystä. Tarkastelun kohteeksi otetaan satujen toimijat. Tutkielma pyrkii selvittämään molempien satujen naishahmojen toimintaroolit ja toiminnan rajat sekä vastaamaan kysymykseen roolien antamista vallan mahdollisuuksista. Tutkielmassa sovellan satututkimuksen teorioita ja tarkastelen sadun juonityyppejä ja morfologiaa. Avainkäsitteet ovat sukupuoli, naissubjekti ja metamorfoosi.
Analyysin tulokset naisesta vaikutusvaltaisena, mutta ambivalenttina olentona seuraavat etenkin feministisen satututkimuksen linjauksia. Tutkimissani saduissa nainen esitetään kolminaisena: hän on Jumalan äiti, Äiti- maa eli ’matushka zemlja’ sekä oma äiti. Satujen nainen on ennen kaikkea äiti, mikä viittaa äidin roolin ilmeisen suureen symboliseen merkitykseen venäläisessä kulttuurissa. Siihen viittaa myös naisen toinen rooli, jota esittää mystinen Baba Jaga, tuo venäläisten kansansatujen erityinen ja näkyvä hahmo, noita-akka. Noitien luonteen mukaisesti Baba Jagakaan ei ole vain negatiivinen hahmo, vaan myös auttaja. Metamorfoosi naisen näkymättömänä, mutta hyvin vaikuttavana voimana satujuonen kannalta on yksi analyysini tuloksista.
Avainsanat: venäläinen ihmesatu, sukupuoli, Baba Jaga, metamorfoosi.