Masculinity in Silas Marner
MAKKONEN, PETE (2012)
2012
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22220
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22220
Tiivistelmä
Pro Gradu-tutkielmani tutkii mieskuvaa George Eliotin romaanissa Silas Marner. Tutkielmani keskittyy analysoimaan kirjan kahta päähenkilöä: Silas Marneria ja Godfrey Cassia ja tutkimukseni lähtökohtana on ollut oletus, että 1800-luvulla laajalti julkaistut miehille suunnatut elämäntapaneuvot ja niihin liittyvä kirjallisuus ovat osaltaan luoneet oman aikansa yhteiskuntaan miehuuden ihanteen, hegemonisen maskuliinisuuden, ja romaanin päähenkilöiden teot ja valinnat ovat ymmärrettävissä arvioimalla heidän suhdettansa tähän hegemonisen maskuliinisuuden ihanteeseen. Laajemmalla tasolla olen pyrkinyt arvioimaan voidaanko kirjan hahmojen kautta rakentuva mieskuva nähdä osana laajempaa kirjallisuuden kautta ilmentynyttä sosiaalista kritiikkiä, jonka kohteena olivat oman aikansa yhteiskunnan arvomaailma.
Ensimmäisessä ja toisessa luvussa luon johdannon aiheeseen ja aiempiin tutkimuksiin, sekä yleiskatsauksen 1800-luvun mieskuvaan. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielman teoreettisen viitekehyksen, joka perustuu New Historicism-kritiikkiin. Tutkielmani pyrkii lukemaan Silas Marneria rinnan 1800-luvun elämäntapakirjallisuuden kanssa, peilaten kirjan mieskuvaa elämäntapakirjallisuuden ilmentämiin hegemonisiin ihanteisiin. Kolmannen luvun ensimmäisessä alaluvussa esittelen representaation käsitteen ja sen merkityksen miestutkimukselle Toisessa, kolmannessa ja neljännessä alaluvussa luon katsauksen miestutkimukseen historiaan, sekä tarkastelen rationaalisuuden ja elämäntapakirjallisuuden yleistä merkitystä mieskuvalle.
Tutkielmani neljännessä ja viidennessä luvussa suoritan kirjan hahmojen analyysin, joissa keskityn mm. hahmojen ulkonäköön, kirjan aikana tapahtuviin moraalisiin valintoihin, peilaten jatkuvasti hahmojen valintoja aikansa elämäntapaneuvokirjallisuudessa ilmenneeseen miesihanteeseen. Tutkielman lopuksi suoritan yhteenvedon, jossa tarkastelen kirjan mieskuvaa ja sen suhdetta oman aikansa yleiseen yhteiskunta- ja sukupuolikritiikkiin.
Asiasanat:George Eliot, mieskuva, miestutkimus, maskuliinisuus, sukupuoliroolit
Ensimmäisessä ja toisessa luvussa luon johdannon aiheeseen ja aiempiin tutkimuksiin, sekä yleiskatsauksen 1800-luvun mieskuvaan. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielman teoreettisen viitekehyksen, joka perustuu New Historicism-kritiikkiin. Tutkielmani pyrkii lukemaan Silas Marneria rinnan 1800-luvun elämäntapakirjallisuuden kanssa, peilaten kirjan mieskuvaa elämäntapakirjallisuuden ilmentämiin hegemonisiin ihanteisiin. Kolmannen luvun ensimmäisessä alaluvussa esittelen representaation käsitteen ja sen merkityksen miestutkimukselle Toisessa, kolmannessa ja neljännessä alaluvussa luon katsauksen miestutkimukseen historiaan, sekä tarkastelen rationaalisuuden ja elämäntapakirjallisuuden yleistä merkitystä mieskuvalle.
Tutkielmani neljännessä ja viidennessä luvussa suoritan kirjan hahmojen analyysin, joissa keskityn mm. hahmojen ulkonäköön, kirjan aikana tapahtuviin moraalisiin valintoihin, peilaten jatkuvasti hahmojen valintoja aikansa elämäntapaneuvokirjallisuudessa ilmenneeseen miesihanteeseen. Tutkielman lopuksi suoritan yhteenvedon, jossa tarkastelen kirjan mieskuvaa ja sen suhdetta oman aikansa yleiseen yhteiskunta- ja sukupuolikritiikkiin.
Asiasanat:George Eliot, mieskuva, miestutkimus, maskuliinisuus, sukupuoliroolit