The Interplay of Words and Pictures in Oliver Jeffers' The Incredible Book Eating Boy
NUORSAARI, EEVA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NUORSAARI, EEVA
2012
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-27Kuvaus
Laudaturtyö
Tiivistelmä
Sivuainetutkielma
Kuvakirjat tarjoavat lapselle ensimmäisen kosketuksen kirjallisuuden maailmaan. Kuvakirja on yhdistelmä visuaalista ja verbaalista kommunikaatiota ja juuri näiden kahden ilmaisumuodon yhdistäminen tekee kuvakirjoista lastenkirjallisuudenlajina ainutlaatuisen. Tutkimuskohteena kuvakirja tarjoaakin mielenkiintoisen pohjan tekstin ja kuvan välisen vuorovaikutuksen tutkimukselle.
Oliver Jeffers on syntyjään pohjoisirlantilainen kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija. Hän on julkaissut yhteensä kahdeksan kuvakirjaa, joista kolmas, The Incredible Book Eating Boy (2007), on tutkimuskohteeni. Jeffers on saanut lukuisia lastenkirjallisuuden palkintoja teoksistaan. The Incredible Book Eating Boy on humoristinen kertomus pojasta, joka syö kirjoja ja muuttuu sen ansiosta älykkäämmäksi. Jeffersin kirja on hyvin visuaalinen ja hän käyttää kuvituksessaan mm. kollaasitekniikkaa.
Sivuainetutkielmani tarkoituksena on selvittää kuvan ja sanan vuorovaikutusta Jeffersin kuvakirjassa The Incredible Book Eating Boy. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten kuvan ja sanan vuorovaikutus ilmenee henkilökuvauksessa Jeffersin kuvakirjassa. Tutkin myös sitä, ilmeneekö kuvakirjassa postmodernin kuvakirjan piirteitä. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu neljästä esimerkistä, joiden avulla selvitän edellä mainittuja kysymyksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on yhdistelmä Maria Nikolajevan ja William Moebiuksen kuvakirjatutkimuksen teorioita. Nikolajeva käsittelee kuvakirjagenren erityispiirteitä. Moebius puolestaan keskittyy erityisesti kuvakirjan visuaalisuuden tutkimiseen. Sovellan myös Bette Goldstonen teoriaa postmodernin kuvakirjan piirteistä.
Tutkimustulosten perusteella selviää, että kuvakirjan päähenkilöä kuvaillaan enemmän kuvan kuin tekstin keinoin. Kuvilla on siis suurempi rooli henkilökuvauksessa, ja tutkimuksen perusteella myös henkilön sisäisiä tuntemuksia kuvaillaan visuaalisesti. Jeffersin kuvakirjassa on runsaasti postmodernin kuvakirjan piirteitä, kuten intraikonisia tekstejä. Yhtenä postmodernin kuvakirjan piirteenä voidaan myös pitää tekstin sulautumista osaksi kuvitusta Jeffersin kuvakirjassa. Näin ollen teksti on menettänyt osan narratiivisesta olemuksestaan. Yleisesti ottaen tekstin ja kuvan vuorovaikutus vaihtelee aukeaman mukaan. Kun tarinassa tapahtuu merkittävä muutos, teksti ja kuva ilmaisevat samoja asioita. Eniten tekstin ja kuvan välistä vuorovaikutusta on havaittavissa aukeamilla, jossa tarina on staattinen.
Avainsanat: tekstin ja kuvan vuorovaikutus, kuvakirja, henkilökuvaus, postmoderni kuvakirja
Kuvakirjat tarjoavat lapselle ensimmäisen kosketuksen kirjallisuuden maailmaan. Kuvakirja on yhdistelmä visuaalista ja verbaalista kommunikaatiota ja juuri näiden kahden ilmaisumuodon yhdistäminen tekee kuvakirjoista lastenkirjallisuudenlajina ainutlaatuisen. Tutkimuskohteena kuvakirja tarjoaakin mielenkiintoisen pohjan tekstin ja kuvan välisen vuorovaikutuksen tutkimukselle.
Oliver Jeffers on syntyjään pohjoisirlantilainen kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija. Hän on julkaissut yhteensä kahdeksan kuvakirjaa, joista kolmas, The Incredible Book Eating Boy (2007), on tutkimuskohteeni. Jeffers on saanut lukuisia lastenkirjallisuuden palkintoja teoksistaan. The Incredible Book Eating Boy on humoristinen kertomus pojasta, joka syö kirjoja ja muuttuu sen ansiosta älykkäämmäksi. Jeffersin kirja on hyvin visuaalinen ja hän käyttää kuvituksessaan mm. kollaasitekniikkaa.
Sivuainetutkielmani tarkoituksena on selvittää kuvan ja sanan vuorovaikutusta Jeffersin kuvakirjassa The Incredible Book Eating Boy. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten kuvan ja sanan vuorovaikutus ilmenee henkilökuvauksessa Jeffersin kuvakirjassa. Tutkin myös sitä, ilmeneekö kuvakirjassa postmodernin kuvakirjan piirteitä. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu neljästä esimerkistä, joiden avulla selvitän edellä mainittuja kysymyksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on yhdistelmä Maria Nikolajevan ja William Moebiuksen kuvakirjatutkimuksen teorioita. Nikolajeva käsittelee kuvakirjagenren erityispiirteitä. Moebius puolestaan keskittyy erityisesti kuvakirjan visuaalisuuden tutkimiseen. Sovellan myös Bette Goldstonen teoriaa postmodernin kuvakirjan piirteistä.
Tutkimustulosten perusteella selviää, että kuvakirjan päähenkilöä kuvaillaan enemmän kuvan kuin tekstin keinoin. Kuvilla on siis suurempi rooli henkilökuvauksessa, ja tutkimuksen perusteella myös henkilön sisäisiä tuntemuksia kuvaillaan visuaalisesti. Jeffersin kuvakirjassa on runsaasti postmodernin kuvakirjan piirteitä, kuten intraikonisia tekstejä. Yhtenä postmodernin kuvakirjan piirteenä voidaan myös pitää tekstin sulautumista osaksi kuvitusta Jeffersin kuvakirjassa. Näin ollen teksti on menettänyt osan narratiivisesta olemuksestaan. Yleisesti ottaen tekstin ja kuvan vuorovaikutus vaihtelee aukeaman mukaan. Kun tarinassa tapahtuu merkittävä muutos, teksti ja kuva ilmaisevat samoja asioita. Eniten tekstin ja kuvan välistä vuorovaikutusta on havaittavissa aukeamilla, jossa tarina on staattinen.
Avainsanat: tekstin ja kuvan vuorovaikutus, kuvakirja, henkilökuvaus, postmoderni kuvakirja