Rasite vai rikkaus? Suomalaisten ja Itävaltalaisten opettajien suhtautuminen inkluusioon
HEIKKINEN, MARIA; VÄHÄSAARI, ANNI (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22187
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22187
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten ja itävaltalaisten luokanopettajien käsityksiä inkluusiosta ja vertailla niitä keskenään. Tutkimus on kvantitatiivinen Survey-tutkimus, joka toteutettiin sähköisenä Internetissä. Aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella keväällä 2011. Tutkimukseen osallistui 62 suomalaista opettajaa eteläisen Suomen alueelta ja 23 itävaltalaista opettajaa Kärntenin ja Steiermarkin osavaltioista. Kvantitatiivinen aineiston analyysi toteutettiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tietoa kerättiin myös kyselylomakkeen avoimilla kysymyksillä, joita tulkittiin kvalitatiivisin menetelmin.
Inkluusio on jatkuvan kansainvälisen keskustelun kohteena ja monet kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset vievät vallitsevia järjestelmiä kohti kaikille yhteistä koulua. Myös Suomi ja Itävalta ovat sitoutuneet osaan näistä sopimuksista. Inkluusiosta on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen monia sitä puolustavia tekstejä. Kaikesta tästä huolimatta inkluusio ei vieläkään näy arkipäivän koulutyössä niin vahvasti kuin sen voisi kuvitella, kaikki edellä mainitut pyrkimykset huomioon ottaen. Tilausta tällaiselle tutkimukselle siis oli.
Tutkimuksessa selvisi, että itävaltalaisilla opettajille on suomalaisia kollegoitaan myönteisempi asenne inkluusiota kohtaan. Kvantitatiivisen analyysin perusteella tutkituista taustatekijöistä ei löytynyt selitystä inkluusioasenteen muodostumiselle. Tutkittaessa opettajien käsityksiä taitojen ja resurssien riittävyydestä taustamuuttujista koulutuksella oli merkitystä siihen, kuinka kyvykkäiksi vastaajat kokivat itsensä. Kummankin maan edustajat asettivat ehdoksi inkluusion toteutumiselle riittävät resurssit.
Tutkimuksen tuloksia vertailtiin moniin muihin inkluusiota käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimustulokset olivat samankaltaisia esimerkiksi tutkittaessa opettajien käsityksiä omien kykyjen ja resurssien riittävyydestä sekä mielipiteitä parhaan kasvuympäristön valinnassa eri tavoin erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Tutkimuksen tuloksista voidaan huomata, että opettajat suhtautuvat inkluusioon eri tavoin riippuen siitä, minkälaisia erityisen tuen tarpeita inkluusion kohteena olevalla oppilaalla on. Sopeutumishäiriöihin ja autisteihin suhtauduttiin sekä Itävallan että Suomen vastaajien keskuudessa kielteisimmin. Oppilaisiin, joilla on puhe- tai lukivaikeuksia opettajat suhtautuivat myönteisesti molempien maiden kohdalla.
Asiasanat:inkluusio, kaikille yhteinen koulu
Inkluusio on jatkuvan kansainvälisen keskustelun kohteena ja monet kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset vievät vallitsevia järjestelmiä kohti kaikille yhteistä koulua. Myös Suomi ja Itävalta ovat sitoutuneet osaan näistä sopimuksista. Inkluusiosta on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen monia sitä puolustavia tekstejä. Kaikesta tästä huolimatta inkluusio ei vieläkään näy arkipäivän koulutyössä niin vahvasti kuin sen voisi kuvitella, kaikki edellä mainitut pyrkimykset huomioon ottaen. Tilausta tällaiselle tutkimukselle siis oli.
Tutkimuksessa selvisi, että itävaltalaisilla opettajille on suomalaisia kollegoitaan myönteisempi asenne inkluusiota kohtaan. Kvantitatiivisen analyysin perusteella tutkituista taustatekijöistä ei löytynyt selitystä inkluusioasenteen muodostumiselle. Tutkittaessa opettajien käsityksiä taitojen ja resurssien riittävyydestä taustamuuttujista koulutuksella oli merkitystä siihen, kuinka kyvykkäiksi vastaajat kokivat itsensä. Kummankin maan edustajat asettivat ehdoksi inkluusion toteutumiselle riittävät resurssit.
Tutkimuksen tuloksia vertailtiin moniin muihin inkluusiota käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimustulokset olivat samankaltaisia esimerkiksi tutkittaessa opettajien käsityksiä omien kykyjen ja resurssien riittävyydestä sekä mielipiteitä parhaan kasvuympäristön valinnassa eri tavoin erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Tutkimuksen tuloksista voidaan huomata, että opettajat suhtautuvat inkluusioon eri tavoin riippuen siitä, minkälaisia erityisen tuen tarpeita inkluusion kohteena olevalla oppilaalla on. Sopeutumishäiriöihin ja autisteihin suhtauduttiin sekä Itävallan että Suomen vastaajien keskuudessa kielteisimmin. Oppilaisiin, joilla on puhe- tai lukivaikeuksia opettajat suhtautuivat myönteisesti molempien maiden kohdalla.
Asiasanat:inkluusio, kaikille yhteinen koulu