Informaatiolukutaitokyselyn validointi. Lukiolaisten informaatiolukutaidon käytäntöjä ja käsityksiä mittaavan kyselyn luotettavuus ja lukiolaisten informaatiolukutaito-orientaatiot
KAUNISTO-LAINE, SARITA (2012)
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22179
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22179
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella informaatiolukutaitokäsityksiä ja -käytäntöjä kartoittavan kyselyn luotettavuutta, eli kyselyn reliabiliteettia sekä sitä, minkälaisia tiedonhankinnan ja -käytön orientaatioita kyselyaineistosta voidaan validisti muodostaa. Kyselyaineisto kerättiin syksyllä 2011 kolmesta tamperelaisesta lukiosta, yhteensä vastaajia oli 219. Tutkimus liittyi tiedonhankintaa kartoittavan kyselyn laatimiseen Know-Id -hankkeen Informoitu oppiminen ja sosiaalinen media koulun käytäntönä -osahankkeessa. Kyselyn vastaukset on analysoitu tilastollisesti tarkastelemalla kyselyn väittämien tunnuslukuja, väittämien välisiä korrelaatioita ja reliabiliteettia Cronbachin alfan avulla sekä luotu summamuuttujia eri orientaatioiden kuvaajina. Kyselyn avoimet vastaukset on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Kysely näyttäisi erottelevan varsin hyvin vastaajia. Kyselyn 71 vastattavasta kohdasta vain kymmenen on sellaisia, joiden kohdalla vastausten erottelevuus voisi kerätyllä aineistolla olla parempi. Kyselyaineiston perusteella näiden väitteiden ja kysymysten muokkaamista paremmin vastaajia erottelevaksi tai niiden poistamista kyselystä on syytä tarkastella. Kyselyn reliabiliteetti on pääsääntöisesti hyvä. Joissain orientaatioissa reliabiliteetti jää alhaiseksi orientaation väittämien vähyyden vuoksi. Ainoastaan yhden orientaation, faktasuuntautuneen kokoilijan, kohdalla reliabiliteetti jää niin alhaiseksi, että orientaation väittämät eivät näytä reliaabelisti kuvaavan orientaatiota.
Informaatiolukutaitoa kartoittavissa kyselyissä on yleisesti kartoitettu tiettyjen taitojen osaamista. Tässä tutkimuksessa on haluttu kartoittaa yleisiä tiedonhankinnan ja -käytön käytäntöjä ja käsityksiä ja niiden pohjalta muodostettavia lukiolaisten informaatiolukutaito-orientaatioita. Kyselyn itsenäisten oppimistehtävien tekemistä kartoittavassa osiossa voidaan löytää tutkivan oppimisen orientaatiot. Tiedonhankinnan orientaatioina on tunnistettavissa internet- vs. kirjasto-orientaatio sekä sosiaalinen tiedonhankinnan orientaatio. Internet-tiedonhausta on tunnistettavissa pikasurffaajan-, syväsukeltajan- sekä internet-tiedonhaun koettu helppous -orientaatiot. Lähteiden valinnassa on löydettävissä tulkintasuuntautunut tiedonkäyttäjä sekä heikosti faktasuuntautunut kokoilija -orientaatiot. Tiedon käytössä esiintyvät heikosti intensiivisen lähteiden käyttäjän -, tutkielmatyyppisten tehtävien koetun mielekkyyden - sekä julkisuushakuisuuden orientaatiot.
Kyselyn sisältövaliditeetin kannalta on merkittävää, että kyselyn tulokset näyttäisivät tukevan kansainvälisten tutkimusten tuloksia internet-tiedonhausta ja Wikipedian käytöstä sekä itsenäisten tiedonhakutehtävien ohjauksen kokemisesta.
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu tiedonhankinnan ja -käytön orientaatioita kyselyn osioittain. Jatkotutkimuksessa olisi hyvä tarkastella aineistosta mahdollisesti löytyviä faktoreita eli laajempia informaatiolukutaidon käytäntöjä yli osiorajojen. Tulosten yleistettävyyden kannalta vertailukelpoista aineistoa olisi hyvä kerätä myös laajemmin.
Asiasanat:informaatiolukutaito, tiedonhankinta, kartoittaminen, validointi, lukio
Kysely näyttäisi erottelevan varsin hyvin vastaajia. Kyselyn 71 vastattavasta kohdasta vain kymmenen on sellaisia, joiden kohdalla vastausten erottelevuus voisi kerätyllä aineistolla olla parempi. Kyselyaineiston perusteella näiden väitteiden ja kysymysten muokkaamista paremmin vastaajia erottelevaksi tai niiden poistamista kyselystä on syytä tarkastella. Kyselyn reliabiliteetti on pääsääntöisesti hyvä. Joissain orientaatioissa reliabiliteetti jää alhaiseksi orientaation väittämien vähyyden vuoksi. Ainoastaan yhden orientaation, faktasuuntautuneen kokoilijan, kohdalla reliabiliteetti jää niin alhaiseksi, että orientaation väittämät eivät näytä reliaabelisti kuvaavan orientaatiota.
Informaatiolukutaitoa kartoittavissa kyselyissä on yleisesti kartoitettu tiettyjen taitojen osaamista. Tässä tutkimuksessa on haluttu kartoittaa yleisiä tiedonhankinnan ja -käytön käytäntöjä ja käsityksiä ja niiden pohjalta muodostettavia lukiolaisten informaatiolukutaito-orientaatioita. Kyselyn itsenäisten oppimistehtävien tekemistä kartoittavassa osiossa voidaan löytää tutkivan oppimisen orientaatiot. Tiedonhankinnan orientaatioina on tunnistettavissa internet- vs. kirjasto-orientaatio sekä sosiaalinen tiedonhankinnan orientaatio. Internet-tiedonhausta on tunnistettavissa pikasurffaajan-, syväsukeltajan- sekä internet-tiedonhaun koettu helppous -orientaatiot. Lähteiden valinnassa on löydettävissä tulkintasuuntautunut tiedonkäyttäjä sekä heikosti faktasuuntautunut kokoilija -orientaatiot. Tiedon käytössä esiintyvät heikosti intensiivisen lähteiden käyttäjän -, tutkielmatyyppisten tehtävien koetun mielekkyyden - sekä julkisuushakuisuuden orientaatiot.
Kyselyn sisältövaliditeetin kannalta on merkittävää, että kyselyn tulokset näyttäisivät tukevan kansainvälisten tutkimusten tuloksia internet-tiedonhausta ja Wikipedian käytöstä sekä itsenäisten tiedonhakutehtävien ohjauksen kokemisesta.
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu tiedonhankinnan ja -käytön orientaatioita kyselyn osioittain. Jatkotutkimuksessa olisi hyvä tarkastella aineistosta mahdollisesti löytyviä faktoreita eli laajempia informaatiolukutaidon käytäntöjä yli osiorajojen. Tulosten yleistettävyyden kannalta vertailukelpoista aineistoa olisi hyvä kerätä myös laajemmin.
Asiasanat:informaatiolukutaito, tiedonhankinta, kartoittaminen, validointi, lukio