Huumorin vaikutus käyttäjäkokemukseen odotus- ja virhetilanteissa

Abstract

Huumori on osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Huumorin merkitys ei rajoitu vain viihdyttämiseen ja vitsinkerrontaan, vaan sillä on monia yksilön hyvinvointia ja sosiaalista kanssakäymistä muovaavia tehtäviä. Huumorin keskeinen asema ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on nostanut esiin kysymyksen, voitaisiinko huumorin käytöllä parantaa myös ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa huumorin käytöllä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa sovelluksen koettuun miellyttävyyteen ja luotettavuuteen.

Tässä tutkimuksessa lähdettiin selvittämään, voidaanko huumorin käytöllä parantaa käyttäjien mielialaa myös sovelluksen ongelmatilanteissa vai olisiko näissä tilanteissa parempi pidättäytyä huumorin käytöstä. Kysymystä tarkasteltiin kokeella, jossa 90 osallistujaa pelasi verkkopeliä agenttihahmon opastuksella. Osalla osallistujista oli pelien välissä hidasta latautumista simuloivia odotusaikoja ja virhetilanne, jossa pitkään jatkunut lataus keskeytyi ja se piti aloittaa alusta uudelleen. Agenttihahmon kommentointityyli vaihteli niin, että osalla osallistujista puhetyyli oli humoristinen ja osalla perinteisen asiallinen.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin odotustilanteissa huumorin käytöllä voidaan parantaa käyttäjien kokemusta. Pitkät odotusajat aiheuttivat kokeen osallistujissa ärsyyntymistä ja pitkästymistä, mutta humoristisen agentin kanssa toimineiden osallistujien ärsyyntyminen ja pitkästyminen putosi lähelle samaa tasoa kuin osallistujilla, joilla ongelmatilanteita ei ilmennyt. Huumoria sisältänyttä ohjelmaa pidettiin myös hauskempana ja humoristista agenttia kiinnostavampana. Tuloksissa ei näkynyt viitteitä siitä, että huumorin käyttö odotustilanteissa voimistaisi käyttäjien kokemia negatiivisia tuntemuksia. Asiaa on kuitenkin vielä aiheellista tutkia myös muunlaisten ongelmatilanteiden osalta.

Asiasanat:huumori, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus, tietokoneet sosiaalisina toimijoina, käyttöliittymäagentit