Skitsofreniaa sairastavan puolison kokemuksia arjesta ja tuen tarpeesta
KOTAMÄKI, JARI (2012)
KOTAMÄKI, JARI
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22161
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22161
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata miten eläminen parisuhteessa skitsofreniaa sairastavan henkilön kanssa vaikuttaa puolison omaan elämään ja minkälaista tukea puoliso tarvitsee arjesta selviytymiseen. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä minkälaisia asioita ja haasteita puolisot joutuvat kokemaan elämässään skitsofreniaa sairastavan ihmisen kanssa. Lisäksi tutkimus antaa tietoa siitä mikä auttaa puolisoita selviytymään arjesta parisuhteessa. Tutkimuksen aineistoa varten on haastateltu kuusi skitsofreniaan sairastuneen avo- tai aviopuolisoa. Tutkimus analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Puolison sairastuminen skitsofreniaan on aina koko perheen yhteinen kriisi. Sairauden alkuvaiheessa puolisot kokivat jäävänsä hoitojärjestelmän ulkopuolelle. Puolisoilla oli kokemus siitä, etteivät he saaneet tarpeeksi tietoa sairaudesta ja sairauden oireista. Puolisot toivoivat, että heidät otetaan mukaan hoidon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Arkielämä muuttuu täysin sairastumisen alkuvaiheessa, kun kaikki vastuu arjen pyörittämisestä jää puolisolle. Tähän toivottiin tukea myös hoitojärjestelmältä. Hoitojärjestelmän tukitoimet eivät välttämättä tavoita maaseudulla asuvia niin hyvin kuin isoissa kaupungeissa asuvia. Sairastuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että parisuhde ei voisi jatkua. Puolison sairastuminen skitsofreniaan ei ole myöskään esteenä lasten hankkimiselle. Perheet sopeutuvat elämään uudessa tilanteessa ja useimmiten myös vastuu arjesta jakautuu ajan myötä tasaisemmin. Ajan kuluessa puolisot voivat olla hyvinkin tyytyväisiä elämäänsä skitsofreniaa sairastavan kanssa. Persoonasta riippuen puolisot jakautuvat kahdenlaisiin ihmistyyppeihin. Toiset kokevat itsensä tasavertaiseksi kumppaniksi, kun toiset taas kokevat enemmän olevansa puolisonsa hoitajia. Omat voimavarat ja oma persoona edesauttavat puolison jaksamista. Omaisryhmistä toiset kokevat saavansa apua enemmän kuin toiset. Kaikki eivät halunneet kuluttaa vähäistä vapaa-aikaansa omaisten ryhmissä. Toivottiin myös, että omaisten ryhmät kohdistuisivat samassa elämäntilanteessa oleville.
Tärkeää on huomioida potilaan puoliso silloin kun toinen sairastuu skitsofreniaan. Hoitojärjestelmän on annettava riittävästi tietoa sairaudesta ja otettava puoliso mukaan hoidon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Puolisoa tulee tukea myös arjessa ja heitä tulee ohjeistaa mistä apua on mahdollista saada.
Avainsanat: Puoliso, parisuhde, skitsofrenia, selviytyminen, arki, tuki
Puolison sairastuminen skitsofreniaan on aina koko perheen yhteinen kriisi. Sairauden alkuvaiheessa puolisot kokivat jäävänsä hoitojärjestelmän ulkopuolelle. Puolisoilla oli kokemus siitä, etteivät he saaneet tarpeeksi tietoa sairaudesta ja sairauden oireista. Puolisot toivoivat, että heidät otetaan mukaan hoidon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Arkielämä muuttuu täysin sairastumisen alkuvaiheessa, kun kaikki vastuu arjen pyörittämisestä jää puolisolle. Tähän toivottiin tukea myös hoitojärjestelmältä. Hoitojärjestelmän tukitoimet eivät välttämättä tavoita maaseudulla asuvia niin hyvin kuin isoissa kaupungeissa asuvia. Sairastuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että parisuhde ei voisi jatkua. Puolison sairastuminen skitsofreniaan ei ole myöskään esteenä lasten hankkimiselle. Perheet sopeutuvat elämään uudessa tilanteessa ja useimmiten myös vastuu arjesta jakautuu ajan myötä tasaisemmin. Ajan kuluessa puolisot voivat olla hyvinkin tyytyväisiä elämäänsä skitsofreniaa sairastavan kanssa. Persoonasta riippuen puolisot jakautuvat kahdenlaisiin ihmistyyppeihin. Toiset kokevat itsensä tasavertaiseksi kumppaniksi, kun toiset taas kokevat enemmän olevansa puolisonsa hoitajia. Omat voimavarat ja oma persoona edesauttavat puolison jaksamista. Omaisryhmistä toiset kokevat saavansa apua enemmän kuin toiset. Kaikki eivät halunneet kuluttaa vähäistä vapaa-aikaansa omaisten ryhmissä. Toivottiin myös, että omaisten ryhmät kohdistuisivat samassa elämäntilanteessa oleville.
Tärkeää on huomioida potilaan puoliso silloin kun toinen sairastuu skitsofreniaan. Hoitojärjestelmän on annettava riittävästi tietoa sairaudesta ja otettava puoliso mukaan hoidon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Puolisoa tulee tukea myös arjessa ja heitä tulee ohjeistaa mistä apua on mahdollista saada.
Avainsanat: Puoliso, parisuhde, skitsofrenia, selviytyminen, arki, tuki