COMMON CONSOLIDATED CORPORATE TAX BASE: CASE-TUTKIMUS
TERHO, JUKKA (2012)
2012
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22159
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22159
Tiivistelmä
CCCTB (yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja) on veropohjan laskentaa koskeva yhteinen sääntökokonaisuus, jota sovellettaisiin EU:ssa verotuksellisesti kotipaikkaansa pitäviin yhtiöihin ja kolmansien maiden yhtiöiden EU:ssa sijaitseviin sivuliikkeisiin. Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan luomiseen tähtäävä hanke on laajin EU:n tähänastisista yhtenäistämishankkeista välittömän verotuksen alalla. Toteutuessaan EU:n laajuisella yhteisellä veropohjalla olisi merkittäviä vaikutuksia paitsi yrityksille, myös veronsaajalle ja verohallinnolle.
Pro Gradu -tutkielman pohjana on ehdotus neuvoston direktiiviksi (KOM (2011) 121 lopullinen) yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB). Tutkielman empiirisen osan perustana toimivat Eurostatin julkaisemat tilastot jäsenvaltioista. Tutkimusmenetelmänä on oikeusvertailu. Tutkielmassa ovat vastakkain vallitseva verojärjestelmä ja tuleva mahdollinen verojärjestelmä. Oikeusvertailun rinnalla ovat tutkimusmenetelminä myös oikeusdogmatiikka, oikeuspolitiikka sekä oikeussosiologia.
Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä veropohjan harmonisointimallia tarkemmin Suomen kannalta, ja erityisesti tarkastella direktiiviehdotuksen veropohjaharmonisoinnin vaikutusta yhteisöverotuottoon. Ehdotetun veromallin ehkä selväpiirteisin etu olisi konsernien verotuksen yksinkertaistuminen. Konsernit laskisivat verotettavan voittonsa perustuen yhteen normistoon ja asioisivat vain yhden veroviranomaisen kanssa. Samalla konsernin sisäisten transaktioiden siirtohinnoittelu veroviranomaisia varten kävisi tarpeettomaksi. Järjestelmän etuihin kuuluisi myös se, että konsernin osien välinen tappiontasaus ja yritysjärjestelyt olisivat toteutettavissa kitkattomasti. Suomen implementoidessa direktiivin tai lähtiessä mukaan tiivistettyyn yhteistyöhön, saattaisi nykyisen elinkeinoverolainsäädännön sopeuttaminen direktiiviehdotukseen olla tietyin kohdin perusteltua.
Empiirisen osan tulosten perusteella Suomen yhteisöverotuotot tulisivat laskemaan, mutta vähemmän kuin eräissä aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu. Suomi on pieni, avoin talous, jonka on tarkoituksenmukaista olla verotuksellisesti houkutteleva valtio kansainvälistä toiminta harjoittaville yrityksille myös jatkossa. Järjestelmän kehittämisessä on oltava kiinteästi mukana, jotta voidaan vaikuttaa Suomen kannalta tärkeisiin päätöksiin.
Pro Gradu -tutkielman pohjana on ehdotus neuvoston direktiiviksi (KOM (2011) 121 lopullinen) yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB). Tutkielman empiirisen osan perustana toimivat Eurostatin julkaisemat tilastot jäsenvaltioista. Tutkimusmenetelmänä on oikeusvertailu. Tutkielmassa ovat vastakkain vallitseva verojärjestelmä ja tuleva mahdollinen verojärjestelmä. Oikeusvertailun rinnalla ovat tutkimusmenetelminä myös oikeusdogmatiikka, oikeuspolitiikka sekä oikeussosiologia.
Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä veropohjan harmonisointimallia tarkemmin Suomen kannalta, ja erityisesti tarkastella direktiiviehdotuksen veropohjaharmonisoinnin vaikutusta yhteisöverotuottoon. Ehdotetun veromallin ehkä selväpiirteisin etu olisi konsernien verotuksen yksinkertaistuminen. Konsernit laskisivat verotettavan voittonsa perustuen yhteen normistoon ja asioisivat vain yhden veroviranomaisen kanssa. Samalla konsernin sisäisten transaktioiden siirtohinnoittelu veroviranomaisia varten kävisi tarpeettomaksi. Järjestelmän etuihin kuuluisi myös se, että konsernin osien välinen tappiontasaus ja yritysjärjestelyt olisivat toteutettavissa kitkattomasti. Suomen implementoidessa direktiivin tai lähtiessä mukaan tiivistettyyn yhteistyöhön, saattaisi nykyisen elinkeinoverolainsäädännön sopeuttaminen direktiiviehdotukseen olla tietyin kohdin perusteltua.
Empiirisen osan tulosten perusteella Suomen yhteisöverotuotot tulisivat laskemaan, mutta vähemmän kuin eräissä aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu. Suomi on pieni, avoin talous, jonka on tarkoituksenmukaista olla verotuksellisesti houkutteleva valtio kansainvälistä toiminta harjoittaville yrityksille myös jatkossa. Järjestelmän kehittämisessä on oltava kiinteästi mukana, jotta voidaan vaikuttaa Suomen kannalta tärkeisiin päätöksiin.