Hoidon laatu vanhainkodissa vanhusten ja omaisten kokemana
PORRE, PÄIVI (2012)
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22156
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22156
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli tutkia vanhusten kokemaa hoidon laatua vanhainkodissa sekä henkilökunnan ja omaisten välisen yhteistyön vaikutusta hoidon laatuun. Omaisten osallistuminen ja omaisyhteistyö ovat tärkeitä näkökulmia myös vanhusten kokemassa hoidon laadussa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää vanhusten hoidossa ja omaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kahdeksan teemaa sisältävä haastattelurunko, joka perustui aikaisempiin tutkimuksiin vanhusten hoidosta ja omaisyhteistyöstä. Haastattelurunko jäsenneltiin Donabedianin (1969) kehittämistoiminnan arviointimallin mukaisesti. Teemat pyrittiin luomaan avoimiksi. Tutkimukseen osallistui viisi vanhusta ja viisi omaista, jotka haastateltiin joulukuussa 2001. Ennen varsinaisia haastatteluja yksi vanhus esihaastateltiin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysiä.
Vanhukset kokivat henkilöstön ammattitaitoiseksi ja saamansa kohtelun ystävälliseksi. Henkilökunnan vaihtuvuus oli asia, josta vanhukset ja omaiset eivät pitäneet. Hankalin tilanne oli, jos omahoitaja vaihtui usein. Kaikki vanhukset eivät tienneet omahoitajaansa. Vanhukset kaipasivat vanhainkodissa seuraa, ulkoilua ja omaisten vierailuja. Omaiset kaipasivat enemmän aikaa hoitajilta. He olivat arkoja itse ottamaan kontaktia hoitajiin. Henkilökunnan tulisi ottaa aktiivisempi rooli kommunikoinnissa omaisten kanssa. Omaiset olivat tyytymättömiä huonoon tiedon kulkuun ja vanhusten turhiin siirtoihin osastolta toiselle. Omaiset kaipasivat vanhusten aktivoinnin lisäämistä.
Vanhukset hyötyisivät hoidossaan hoito- ja palvelusuunnitelman sekä hoitoneuvottelutilanteiden kehittämisestä ja niiden kehittämisellä olisi myönteisiä ja selkiyttäviä vaikutuksia myös hoitajien työhön ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sosiaalityöntekijällä on tärkeä rooli hoitoneuvotteluissa. Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on yksilöllinen ja vanhuksen tarpeet ja voimavarat huomioiva. Oma huone ja siihen liittyvä itsenäisyyden tunne olivat tärkeitä asioita monelle vanhukselle ja omaiselle. Itsenäisyys ja yksinäisyys olivat asioita, jotka kulkivat käsi kädessä. Hyvin itsenäinen vanhus oli usein myös yksinäinen.
Avainsanat: vanhainkoti, hoidon laatu, omaisyhteistyö
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kahdeksan teemaa sisältävä haastattelurunko, joka perustui aikaisempiin tutkimuksiin vanhusten hoidosta ja omaisyhteistyöstä. Haastattelurunko jäsenneltiin Donabedianin (1969) kehittämistoiminnan arviointimallin mukaisesti. Teemat pyrittiin luomaan avoimiksi. Tutkimukseen osallistui viisi vanhusta ja viisi omaista, jotka haastateltiin joulukuussa 2001. Ennen varsinaisia haastatteluja yksi vanhus esihaastateltiin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysiä.
Vanhukset kokivat henkilöstön ammattitaitoiseksi ja saamansa kohtelun ystävälliseksi. Henkilökunnan vaihtuvuus oli asia, josta vanhukset ja omaiset eivät pitäneet. Hankalin tilanne oli, jos omahoitaja vaihtui usein. Kaikki vanhukset eivät tienneet omahoitajaansa. Vanhukset kaipasivat vanhainkodissa seuraa, ulkoilua ja omaisten vierailuja. Omaiset kaipasivat enemmän aikaa hoitajilta. He olivat arkoja itse ottamaan kontaktia hoitajiin. Henkilökunnan tulisi ottaa aktiivisempi rooli kommunikoinnissa omaisten kanssa. Omaiset olivat tyytymättömiä huonoon tiedon kulkuun ja vanhusten turhiin siirtoihin osastolta toiselle. Omaiset kaipasivat vanhusten aktivoinnin lisäämistä.
Vanhukset hyötyisivät hoidossaan hoito- ja palvelusuunnitelman sekä hoitoneuvottelutilanteiden kehittämisestä ja niiden kehittämisellä olisi myönteisiä ja selkiyttäviä vaikutuksia myös hoitajien työhön ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Sosiaalityöntekijällä on tärkeä rooli hoitoneuvotteluissa. Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma on yksilöllinen ja vanhuksen tarpeet ja voimavarat huomioiva. Oma huone ja siihen liittyvä itsenäisyyden tunne olivat tärkeitä asioita monelle vanhukselle ja omaiselle. Itsenäisyys ja yksinäisyys olivat asioita, jotka kulkivat käsi kädessä. Hyvin itsenäinen vanhus oli usein myös yksinäinen.
Avainsanat: vanhainkoti, hoidon laatu, omaisyhteistyö