"Leikin, siis opin." Kieltä ja kasvatusta kielikerhossa
PIRTTINOKKA, NINA (2012)
2012
Kasvatustiede, aineenopettajan koulutus - Education, Subject Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22146
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22146
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kielikerhotoimintaa alakoulussa. Tutkittavat oppilaat on valikoitu neljästä eri kielikerhosta vuosina 2007-2011. Tutkittavat oppilaat ovat osallistuneet kielikerhoihin kahdessa eri alakoulussa, joissa kummassakin olen myös toiminut kerhon ohjaajana.
Paneudun ensimmäiseksi tutkimukseni teoreettisessa osiossa kielelliseen tietoisuuteen ja kielelliseen heräämiseen. Kielellinen tietoisuus ja herääminen vaikuttavat kielikerhoihin osallistumiseen ja siellä opittujen taitojen omaksumiseen. Toisena teoreettisena kehyksenä on kielikasvatus. Kielikasvatusta pohdin laajemmin tiettyjen osa-alueiden kannalta: yhteisöllisyyden, autonomian ja kulttuurin oppimisen kannalta. Pohdin sitä, kuinka kielikasvatusta kielikerhossa voidaan toteuttaa ja mitä oppilas oppii kokonaisvaltaisena oppijana. Seuraavissa osiossa pohdin leikin vaikutusta lapsen oppimiseen ja kuvailen kerhotoimintaa. Mietin millaista kerhopedagogiikka voi olla ja millaisia motivaatioita ja virittäytymisiä kerhotoiminnassa voidaan käyttää hyväksi. Tutkiva opettaja on yksi tutkielmani lähtökohdista. Kuvaan omakohtaisesti ohjaajan rooliani reflektoimalla omia kerhotoimintamenetelmiäni ja pedagogiikkaani.
Tutkimustuloksissa ilmeni kielellisen tietoisuuden ja kielellisen heräämisen olleen jo osittain olemassa ennen kielikerhoon osallistumista. Kielikerho tukevoitti kielellistä tietoisuutta laajentamalla oppilaan kielellistä näkökulmaa ja piti kielellistä innostusta yllä. Kielikerho oli loistava paikka herättää ja pitää lapsen innostusta vireillä jo aikaisessa vaiheessa. Myös ymmärrys ja tietoisuus kielen moninaisuudesta olivat jo valmiina ja laajenivat kielikerhossa.
Oppiminen oli suoranaisesti yhteydessä toimintaan. Kielen kanssa leikkiminen tuotti oppimista. Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka kieli itsessään koettiin vaikeaksi, oppimiseen se ei kuitenkaan vaikuttanut. Kielenoppiminen oli kivaa. Kaverit olivat myös tärkeitä kielikerhossa. Kielikerho antoi puitteet hyvälle yhteisöllisyyden tunteelle.
Kiinnostavaa oli huomata myös se, että kaikki 2.-luokkalaiset miettivät myös toista kielivaihtoehtoa. Vaikka he valitsevat ensin englannin kielen, he aikovat hyvin vahvasti valita toiseksi kieleksi jonkun muun vieraan kielen. Voimme päätellä, että kielikerhoon osallistujat olivat kaikki kiinnostuneita kielistä ja kerho oli loistava paikka tutustua vieraisiin kieliin.
Avainsanat: kielellinen tietoisuus, kielellinen herääminen, kielikasvatus, leikki ja oppiminen, kerhotoiminta ja tutkiva opettaja
Paneudun ensimmäiseksi tutkimukseni teoreettisessa osiossa kielelliseen tietoisuuteen ja kielelliseen heräämiseen. Kielellinen tietoisuus ja herääminen vaikuttavat kielikerhoihin osallistumiseen ja siellä opittujen taitojen omaksumiseen. Toisena teoreettisena kehyksenä on kielikasvatus. Kielikasvatusta pohdin laajemmin tiettyjen osa-alueiden kannalta: yhteisöllisyyden, autonomian ja kulttuurin oppimisen kannalta. Pohdin sitä, kuinka kielikasvatusta kielikerhossa voidaan toteuttaa ja mitä oppilas oppii kokonaisvaltaisena oppijana. Seuraavissa osiossa pohdin leikin vaikutusta lapsen oppimiseen ja kuvailen kerhotoimintaa. Mietin millaista kerhopedagogiikka voi olla ja millaisia motivaatioita ja virittäytymisiä kerhotoiminnassa voidaan käyttää hyväksi. Tutkiva opettaja on yksi tutkielmani lähtökohdista. Kuvaan omakohtaisesti ohjaajan rooliani reflektoimalla omia kerhotoimintamenetelmiäni ja pedagogiikkaani.
Tutkimustuloksissa ilmeni kielellisen tietoisuuden ja kielellisen heräämisen olleen jo osittain olemassa ennen kielikerhoon osallistumista. Kielikerho tukevoitti kielellistä tietoisuutta laajentamalla oppilaan kielellistä näkökulmaa ja piti kielellistä innostusta yllä. Kielikerho oli loistava paikka herättää ja pitää lapsen innostusta vireillä jo aikaisessa vaiheessa. Myös ymmärrys ja tietoisuus kielen moninaisuudesta olivat jo valmiina ja laajenivat kielikerhossa.
Oppiminen oli suoranaisesti yhteydessä toimintaan. Kielen kanssa leikkiminen tuotti oppimista. Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka kieli itsessään koettiin vaikeaksi, oppimiseen se ei kuitenkaan vaikuttanut. Kielenoppiminen oli kivaa. Kaverit olivat myös tärkeitä kielikerhossa. Kielikerho antoi puitteet hyvälle yhteisöllisyyden tunteelle.
Kiinnostavaa oli huomata myös se, että kaikki 2.-luokkalaiset miettivät myös toista kielivaihtoehtoa. Vaikka he valitsevat ensin englannin kielen, he aikovat hyvin vahvasti valita toiseksi kieleksi jonkun muun vieraan kielen. Voimme päätellä, että kielikerhoon osallistujat olivat kaikki kiinnostuneita kielistä ja kerho oli loistava paikka tutustua vieraisiin kieliin.
Avainsanat: kielellinen tietoisuus, kielellinen herääminen, kielikasvatus, leikki ja oppiminen, kerhotoiminta ja tutkiva opettaja