Hyvä hallinnointitapa ja ylimmän johdon palkkiot keskinäisissä eläkevakuutusyhtiöissä

Abstract

Pro Gradu -tutkielma tutustuttaa lukijan agentti- ja sidosryhmäteorian kautta corporate governanceen eli hyvän hallinnointitavan perustavaa laatua oleviin käytäntöihin ja ongelmakohtiin. Ylimmän johdon palkkataso ja ylipäätään palkkauksen läpinäkyvyys on ollut tiiviisti yleisen keskustelun ja median aiheena viime vuosina. Tästä syystä osana corporate governancea tutkielmassa on nostettu esiin keskinäisten eläkevakuutusyhtiöiden ylimmän johdon palkkatason vaihtelu yhtiöiden välillä sekä keskeiset tekijät johdon palkkatason määrittelemisessä. Tutkimuksen lisätavoitteena ja huomiona on keskinäisten vakuutusyhtiöiden vuosien 2005–2010 vuosikertomuksia tutkimalla, corporate governance teorioiden kautta, saada käsitys eläkevakuutusyhtiöiden johdon palkkioiden läpinäkyvyydestä.

Tutkimus on empiirinen case – tutkimus, joka on toteutettu selvittämällä ja selostamalla järjestelmällisesti Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodin (2008) sisältöä sekä vertaamalla sitä sitten keskinäisten eläkevakuutusyhtiöiden julkisesti jaettavaan tietoon. Pääasiallisena ajantasaisen tiedon tiedotuskanavana yhtiöt pitävät omia Internet-sivujaan, joista yhtiöiden tiedot ovat järjestelmällisesti ja objektiivisesti kerätty. Tutkimuksen johtavassa teoriassa eli agenttiteoriassa korostetaan erityisesti epäsymmetrisen informaation ongelmaa eli sitä, että johdolla on ylivoimaisesti enemmän tietoa yhtiöstä kuin osakkeenomistajilla. Näin agentti, eli yrityksen johto, saattaa ajaa opportunistisesti omia intressejään ilman että päämiehellä eli omistajilla on mahdollisuutta sitä havaita. Johdon palkkaus on keskeinen keino houkutella, säilyttää ja motivoida johtoa pyrkimään kohti osakkeenomistajien tavoitteita. Johdon palkitsemisen paljastaminen taas voi olla arvokas tapa hallita mahdollisia agenttikustannuksia varmistamalla, että osakkeenomistajilla on riittävä informaatio korvauksesta sekä mahdollisista potentiaalisista ristiriidoista palkkionasettamisprosessissa.

Tutkimuksessa käy ilmi keskinäisten eläkevakuutusyhtiöiden Internet-sivujen sekä vuosikertomusten yksityiskohtainen ja laajamittainen sisältö, sekä selkeä Arvopaperimarkkinayhdistyksen (2008 ja 2010) hallinnointikoodin noudattaminen. Tutkimuksessa todettiin myös johdon palkkatason eroavan suurestikin yhtiöiden välillä eri vuosina, ja myös johdon palkitsemisen paljastamisessa oli suuria yhtiökohtaisia eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että keskinäisten eläkevakuutusyhtiöiden ylimmän johdon palkkioiden läpinäkyvyyden lisäämiseen on aihetta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty corporate governance -kirjallisuudesta tuttua päämies – agenttiteoriaa sekä sidosryhmäteoriaa, joihin on tutustuttu mm. Mähösen ja Villan (2006), Phillipsin (2003) sekä Mallinin (2004) corporate governancesta kertovien teoksien avulla. Johdon palkkauksesta kertovaan teoriaan on tutustuttu mm. Ikäheimon ym. (2003 ja 2007), Hirvosen ym. (2003) ja Ferrarini ja Moloneyn (2004 ja 2005) teosten avulla.

Asiasanat:agenttiteoria, sidosryhmäteoria, corporate governance, hyvä hallinnointitapa, johdon palkkaus, läpinäkyvyys