Koulukiusaamisen hallintaohjelmien vertailututkimus
CLAESSON, PÄIVI (2012)
CLAESSON, PÄIVI
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22133
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22133
Tiivistelmä
Koulukiusaaminen on yleistä kaikkialla maailmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua kahteen ruotsalaiseen koulussa koulukiusaamista ennaltaehkäisevään tukiohjelmaan ja kahteen suomalaiseen tukiohjelmaan. Tarkoituksena oli vertailla neljää eri koulukiusaamista ennaltaehkäisevää tai vähentävää toimintaohjelmaa ja tutkia näiden ohjelmien toimivuutta. Tutkittiin myös toimintaohjelmien yhtäläisyyksiä ja eroja.
Koulukiusaamisen ennaltaehkäisevät ohjelmat, joita tutkimuksessa vertailtiin olivat KiVa- ja Verso-toimintaohjelmat Suomesta, sekä Friends- ja Mombus-toimintaohjelmat Ruotsista. Tutkimuksessa selvitettiin ilmenikö tutkimuskohteena olevissa kouluissa kiusaamista. Myös koulukiusaamisen yleisyyttä, paikkoja, syitä, muotoja ja kiusaamistapoja tutkitaan sekä vertaillaan onko koulukiusaamisessa eroja eri maiden välillä. Ruotsissa joka vuosi noin 100 000 lasta, noin 11 prosenttia koululaisista joutuu koulukiusaamisen kohteeksi. Tässä laskelmassa on mukana vain ne tapaukset jotka jokainen yksittäinen koulu ja opettaja on tilastoinut kyseisen koulun määritelmän mukaiset kiusaamistapaukset. Kiusattujen määrää arvioivissa tutkimuksissa vaikuttavat lukuisat muuttuvat tekijät ja se millaisia menetelmiä käytetään. Suomessa tutkimukset osoittavat, että noin 5 – 10 prosenttia koululaisista kiusataan koulussa.
Tutkimus on vertaileva tutkimus jossa pääosin käytetään kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin 2009 – 2010. Mittavälineenä oli kysely oppilaille. Lomakkeet sisälsivät pääasiassa suljettuja kysymyksiä joiden vastauksissa käytettiin Likert-asteikkoa yhdestä viiteen. Myös omin sanoin vastaus oli mahdollista. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja analyysin apuna käytettiin tukena SPSS-ohjelmaa. Mukana tutkimuksessa olivat Ruotsissa sijaitsevat kunnallisten koulujen kahden edellä mainitun tukiohjelman koulut, Kyrkskolan Mombus-ohjelmalla ja Löttingelundsskolan Friends-ohjelmalla, molemmat Täbyn kunnasta. Suomesta olivat kahden edellä mainitun suomalaisen tukiohjelman koulut Hämeenlinnan normaalikoulusta KiVa Koulu- ja Ojoisten koulu Verso-ohjelmalla. Yhteensä tutkimukseen osallistui 207 oppilasta vuosiluokilta 4 – 6.
Tutkimustulokseni oli, että tukiohjelmia tarvitaan kouluissa kiusaamisongelman tiedostamiseen ja tunnistamiseen. Tuloksena tuli myös esille, että ohjelman olemassaolosta ja ennaltaehkäisevien toimien laajuudesta huolimatta ei ohjelman olemassa olo automaattisesti vähennä kiusaamista mutta oletettavasti toimii kiusaamista ennaltaehkäisevästi. Koulukiusaamista oli Ruotsissa määrällisesti vähemmän kuin Suomessa. Tutkimustuloksissa on otettava huomioon kahden eri maan koululaitosten erot. Tukiohjelmien juuret ovat Ruotsissa, jossa ongelmaan kiinnitettiin huomiota jo 70-luvun alussa. Koulukiusaaminen oli edellä mainittuja valtakunnallisia keskiarvolukuja 10 – 11 prosenttia korkeampaa kolmessa neljästä tutkimuskoulussa. Tutkimus antoi realistista tietoa koulukiusaamisesta oppilaan yhteisöstä käsin.
Avainsanat: koulukiusaaminen (mobbning), kiusaaja, kiusattu, ennaltaehkäisevä ohjelma.
Koulukiusaamisen ennaltaehkäisevät ohjelmat, joita tutkimuksessa vertailtiin olivat KiVa- ja Verso-toimintaohjelmat Suomesta, sekä Friends- ja Mombus-toimintaohjelmat Ruotsista. Tutkimuksessa selvitettiin ilmenikö tutkimuskohteena olevissa kouluissa kiusaamista. Myös koulukiusaamisen yleisyyttä, paikkoja, syitä, muotoja ja kiusaamistapoja tutkitaan sekä vertaillaan onko koulukiusaamisessa eroja eri maiden välillä. Ruotsissa joka vuosi noin 100 000 lasta, noin 11 prosenttia koululaisista joutuu koulukiusaamisen kohteeksi. Tässä laskelmassa on mukana vain ne tapaukset jotka jokainen yksittäinen koulu ja opettaja on tilastoinut kyseisen koulun määritelmän mukaiset kiusaamistapaukset. Kiusattujen määrää arvioivissa tutkimuksissa vaikuttavat lukuisat muuttuvat tekijät ja se millaisia menetelmiä käytetään. Suomessa tutkimukset osoittavat, että noin 5 – 10 prosenttia koululaisista kiusataan koulussa.
Tutkimus on vertaileva tutkimus jossa pääosin käytetään kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin 2009 – 2010. Mittavälineenä oli kysely oppilaille. Lomakkeet sisälsivät pääasiassa suljettuja kysymyksiä joiden vastauksissa käytettiin Likert-asteikkoa yhdestä viiteen. Myös omin sanoin vastaus oli mahdollista. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja analyysin apuna käytettiin tukena SPSS-ohjelmaa. Mukana tutkimuksessa olivat Ruotsissa sijaitsevat kunnallisten koulujen kahden edellä mainitun tukiohjelman koulut, Kyrkskolan Mombus-ohjelmalla ja Löttingelundsskolan Friends-ohjelmalla, molemmat Täbyn kunnasta. Suomesta olivat kahden edellä mainitun suomalaisen tukiohjelman koulut Hämeenlinnan normaalikoulusta KiVa Koulu- ja Ojoisten koulu Verso-ohjelmalla. Yhteensä tutkimukseen osallistui 207 oppilasta vuosiluokilta 4 – 6.
Tutkimustulokseni oli, että tukiohjelmia tarvitaan kouluissa kiusaamisongelman tiedostamiseen ja tunnistamiseen. Tuloksena tuli myös esille, että ohjelman olemassaolosta ja ennaltaehkäisevien toimien laajuudesta huolimatta ei ohjelman olemassa olo automaattisesti vähennä kiusaamista mutta oletettavasti toimii kiusaamista ennaltaehkäisevästi. Koulukiusaamista oli Ruotsissa määrällisesti vähemmän kuin Suomessa. Tutkimustuloksissa on otettava huomioon kahden eri maan koululaitosten erot. Tukiohjelmien juuret ovat Ruotsissa, jossa ongelmaan kiinnitettiin huomiota jo 70-luvun alussa. Koulukiusaaminen oli edellä mainittuja valtakunnallisia keskiarvolukuja 10 – 11 prosenttia korkeampaa kolmessa neljästä tutkimuskoulussa. Tutkimus antoi realistista tietoa koulukiusaamisesta oppilaan yhteisöstä käsin.
Avainsanat: koulukiusaaminen (mobbning), kiusaaja, kiusattu, ennaltaehkäisevä ohjelma.