Päämääränä luova yhteisö - tapaustutkimus luovuutta tukevista opetuksen järjestämisen muodoista Kariston koulussa
MYLLYMÄKI, MATIAS (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22119
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22119
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisin opetuksen järjestämisen keinoin oppilaiden luovuuden kehittymistä voidaan tukea Lahden Kariston koulussa. Tämän ohella tutkittiin millä keinoilla voidaan tukea luovan yhteisön kehittymistä. Tutkimuksen lähtökohtana oli Päijät-Hämeessä toteutettu Pyri-hanke, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista, yrittäjyyteen ja itseohjautuvaan oppimiseen perustuvaa koulukulttuuria.
Perustavana motiivina tutkimuksen tavoitteiden laatimisessa oli huoli suomalaisen koulutuksen asemasta 2010-luvun markkinatalouteen perustuvassa, kilpailua korostavassa yhteiskunnassa. Koulutus nähdään usein vain välineenä tavoiteltaessa kansallista kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Kuitenkin koulun ensisijainen tehtävä tulisi perinteisesti olla sivistävä, ei tuottavuutta lisäävä. Asetelmassa on nähtävissä ristiriita yhteiskunnan odotusten ja toisaalta koulun perinteisen tehtävän välillä. Haasteena on siis luoda hyvinvoivaa koulukulttuuria, joka ei kuitenkaan näivetä kansallista taloudellista kilpailukykyä.
Vaikka tutkimuksen taustalla vaikuttavat kysymykset ovatkin yleismaailmallisia, ei tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena ole ollut tuottaa yleistettävää tietoa koulutuksen järjestämisen keinoista. Tutkimuskohde, Kariston koulu, omine päämäärineen on ollut ensisijainen syy tutkimuksen tekemiseen.
Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus ja näin ollen tutkimusotteeltaan laadullinen. Tutkimuksen toteuttamisessa tehtiin sellaisia metodologisia ja teoreettisia valintoja, joiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin ymmärtää tutkittavaa ilmiötä juuri Kariston koulun näkökulmasta. Tutkija osallistui tiiviisti koulun toimintoihin ja tutustui henkilöstöön ja käytänteisiin. Näin saavutettiin mahdollisimman hyvä tutkimuskohteen tuntemus, mikä on olennaista etnografisessa tutkimuksessa. Ontologisesti tutkimus perustuu hermeneuttis-fenomeologiseen tiedonkäsitykseen.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempaa tutkimusta luovuuden tukemisen keinoista ja luovasta yhteisöstä. Tuloksista voidaan kuitenkin erotella joitain Kariston koululle ominaisia, yksilöllisiä piirteitä. Tärkeimpinä luovuuden tukemisen keinoina nähtiin koulun opetushenkilöstön aktiivisuus ja tietotaito, opetuksen pedagogiset perusteet, oppiainerajat ylittävä opetus sekä yhteistoiminnallisuus. Oma vaikutuksensa on myös koulun tiloilla ja ympäristöllä sekä koulun verkostoitumisen myötä syntyvillä asiantuntijakontakteilla. Kariston koulun tapauksessa tutkimuksen tavoitteiden kannalta olennaista olisi keskittyä kehittämään koulun yksilöllisiä vahvuusalueita, joiden myötä voidaan rakentaa myös koulun yhteisöllistä henkeä.
Asiasanat:luovuuden tukeminen, itseohjautuva oppiminen, luova yhteisö
Perustavana motiivina tutkimuksen tavoitteiden laatimisessa oli huoli suomalaisen koulutuksen asemasta 2010-luvun markkinatalouteen perustuvassa, kilpailua korostavassa yhteiskunnassa. Koulutus nähdään usein vain välineenä tavoiteltaessa kansallista kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Kuitenkin koulun ensisijainen tehtävä tulisi perinteisesti olla sivistävä, ei tuottavuutta lisäävä. Asetelmassa on nähtävissä ristiriita yhteiskunnan odotusten ja toisaalta koulun perinteisen tehtävän välillä. Haasteena on siis luoda hyvinvoivaa koulukulttuuria, joka ei kuitenkaan näivetä kansallista taloudellista kilpailukykyä.
Vaikka tutkimuksen taustalla vaikuttavat kysymykset ovatkin yleismaailmallisia, ei tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena ole ollut tuottaa yleistettävää tietoa koulutuksen järjestämisen keinoista. Tutkimuskohde, Kariston koulu, omine päämäärineen on ollut ensisijainen syy tutkimuksen tekemiseen.
Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus ja näin ollen tutkimusotteeltaan laadullinen. Tutkimuksen toteuttamisessa tehtiin sellaisia metodologisia ja teoreettisia valintoja, joiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin ymmärtää tutkittavaa ilmiötä juuri Kariston koulun näkökulmasta. Tutkija osallistui tiiviisti koulun toimintoihin ja tutustui henkilöstöön ja käytänteisiin. Näin saavutettiin mahdollisimman hyvä tutkimuskohteen tuntemus, mikä on olennaista etnografisessa tutkimuksessa. Ontologisesti tutkimus perustuu hermeneuttis-fenomeologiseen tiedonkäsitykseen.
Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempaa tutkimusta luovuuden tukemisen keinoista ja luovasta yhteisöstä. Tuloksista voidaan kuitenkin erotella joitain Kariston koululle ominaisia, yksilöllisiä piirteitä. Tärkeimpinä luovuuden tukemisen keinoina nähtiin koulun opetushenkilöstön aktiivisuus ja tietotaito, opetuksen pedagogiset perusteet, oppiainerajat ylittävä opetus sekä yhteistoiminnallisuus. Oma vaikutuksensa on myös koulun tiloilla ja ympäristöllä sekä koulun verkostoitumisen myötä syntyvillä asiantuntijakontakteilla. Kariston koulun tapauksessa tutkimuksen tavoitteiden kannalta olennaista olisi keskittyä kehittämään koulun yksilöllisiä vahvuusalueita, joiden myötä voidaan rakentaa myös koulun yhteisöllistä henkeä.
Asiasanat:luovuuden tukeminen, itseohjautuva oppiminen, luova yhteisö