Imago Yhdysvalloista. Q-metodologinen tutkimus kansainvälisen politiikan opiskelijoiden Yhdysvallat -kuvista.
SÖDERMAN, SAILA (2012)
SÖDERMAN, SAILA
2012
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22118
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22118
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan pääaineopiskelijoiden subjektiivista näkemystä Yhdysvalloista. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia kuvia Yhdysvalloista löytyy opiskelijajoukon subjektiivisesta kokemuksesta. Näitä kuvia tutkitaan ja tulkitaan käyttäen tieteenalan poliittisen psykologian koulukunnan imagoteoriaa sekä aiempaa imagoteoreettista tutkimusta.
Tutkimus on tehty käyttäen faktorianalyysiin ja behavioralistiseen psykologiaan pohjautuvaa Q-metodologiaa ja -menetelmää. Aineisto koostuu kesäkuussa 2011 toteutetuista 15 Q-haastattelusta. Q-hybridimenetelmällä tutkimusaineisto jäsennetään kvantitatiivisesti PQ Method -tietokoneohjelmalla ja saatu empiirinen data tulkitaan kvalitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksina saatiin neljä faktoria eli näkemystä Yhdysvalloista: imago Yhdysvalloista omaa poikkeuksellisuuttaan korostavana toimijana (Faktori A), imago Yhdysvalloista realistisena liittolaisena (Faktori B), imago Yhdysvalloista suurvaltana muiden joukossa (Faktori C) ja imago Yhdysvalloista barbaaris-imperialistisena toimijana (Faktori D).
Faktori A:lla painottuu kansainvälisen oikeuden rooli kansainvälisessä järjestelmässä ja paheksutaan sitä, ettei Yhdysvallat aina toimi sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Tämän toiminnan nähdään kumpuavan omien etujen tavoittelun lisäksi amerikkalaisten uskomuksesta oman kansakuntansa erinomaisuuteen ja poikkeuksellisuuteen.
Faktori B:llä alleviivataan Yhdysvaltain realistista, intressijohtoista toimintaa. Nähdään kuitenkin, että Yhdysvaltain kanssa jaetaan sellaisia arvoja ja normeja kuten ihmisoikeudet ja demokratia, mitä kautta yhteistyön tekeminen koetaan järkeväksi ja liittoutuminen mahdolliseksi.
Faktori C:llä Yhdysvalloilla ei koeta olevan ylivoimaista valtaa, tai sen asemalla suurempaa painoarvoa kuin muillakaan kansainvälisen kentän toimijoilla. Lisäksi faktorilla nähdään, että Yhdysvaltain asema suurvaltana on yhä heikkenemässä ja että sen rinnalle on hyvää vauhtia nousemassa muita suurtoimijoita.
Faktori D omaa negatiivisimman Yhdysvallat -kuvan. Maa koetaan uhkaavaksi ja ylivoimaiseksi toimijaksi, jonka toimet nähdään arvaamattomina ja ennustamattomina. Soveltuvimmaksi strategiaksi nähdään eristäytyminen tällaisen toimijan ulkopolitiikasta ja liittoutuminen samanmielisempien toimijoiden, kuten EU:n, kanssa.
Haastateltujen ymmärryksessä ja näkemyksessä Yhdysvalloista on siis nähtävissä jako neljään. Nämä neljä eri käsitystä peilautuvat läheisesti siihen, miten haastatellut näkevät kansainvälisen järjestelmän ja siinä esiintyvät valta- ja rakennesuhteet, kuten imagoteoria ennustaa. Tässä tutkimuksessa löydettiin kaksi uutta imagoa (A ja C), joita ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole esiintynyt.
Asiasanat:Yhdysvallat, imago, imagoteoria, subjektiivisuus, Q-metodologia
Tutkimus on tehty käyttäen faktorianalyysiin ja behavioralistiseen psykologiaan pohjautuvaa Q-metodologiaa ja -menetelmää. Aineisto koostuu kesäkuussa 2011 toteutetuista 15 Q-haastattelusta. Q-hybridimenetelmällä tutkimusaineisto jäsennetään kvantitatiivisesti PQ Method -tietokoneohjelmalla ja saatu empiirinen data tulkitaan kvalitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksina saatiin neljä faktoria eli näkemystä Yhdysvalloista: imago Yhdysvalloista omaa poikkeuksellisuuttaan korostavana toimijana (Faktori A), imago Yhdysvalloista realistisena liittolaisena (Faktori B), imago Yhdysvalloista suurvaltana muiden joukossa (Faktori C) ja imago Yhdysvalloista barbaaris-imperialistisena toimijana (Faktori D).
Faktori A:lla painottuu kansainvälisen oikeuden rooli kansainvälisessä järjestelmässä ja paheksutaan sitä, ettei Yhdysvallat aina toimi sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Tämän toiminnan nähdään kumpuavan omien etujen tavoittelun lisäksi amerikkalaisten uskomuksesta oman kansakuntansa erinomaisuuteen ja poikkeuksellisuuteen.
Faktori B:llä alleviivataan Yhdysvaltain realistista, intressijohtoista toimintaa. Nähdään kuitenkin, että Yhdysvaltain kanssa jaetaan sellaisia arvoja ja normeja kuten ihmisoikeudet ja demokratia, mitä kautta yhteistyön tekeminen koetaan järkeväksi ja liittoutuminen mahdolliseksi.
Faktori C:llä Yhdysvalloilla ei koeta olevan ylivoimaista valtaa, tai sen asemalla suurempaa painoarvoa kuin muillakaan kansainvälisen kentän toimijoilla. Lisäksi faktorilla nähdään, että Yhdysvaltain asema suurvaltana on yhä heikkenemässä ja että sen rinnalle on hyvää vauhtia nousemassa muita suurtoimijoita.
Faktori D omaa negatiivisimman Yhdysvallat -kuvan. Maa koetaan uhkaavaksi ja ylivoimaiseksi toimijaksi, jonka toimet nähdään arvaamattomina ja ennustamattomina. Soveltuvimmaksi strategiaksi nähdään eristäytyminen tällaisen toimijan ulkopolitiikasta ja liittoutuminen samanmielisempien toimijoiden, kuten EU:n, kanssa.
Haastateltujen ymmärryksessä ja näkemyksessä Yhdysvalloista on siis nähtävissä jako neljään. Nämä neljä eri käsitystä peilautuvat läheisesti siihen, miten haastatellut näkevät kansainvälisen järjestelmän ja siinä esiintyvät valta- ja rakennesuhteet, kuten imagoteoria ennustaa. Tässä tutkimuksessa löydettiin kaksi uutta imagoa (A ja C), joita ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole esiintynyt.
Asiasanat:Yhdysvallat, imago, imagoteoria, subjektiivisuus, Q-metodologia