Suhteellinen asema ja progressiivinen verotus

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä viime vuosina erityistä huomiota saanutta aihetta, onnellisuustutkimusta, onnellisuustutkimuksen teoriaa sekä keskittyen erityisesti alan tutkimuksen piirissä tehtyjen empiiristen havaintojen kartoittamiseen tulojen merkityksestä hyvinvoinnin takaajana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan onnellisuustutkimuksen empiiristen havaintojen ja tuloverotuksen välisiä löydöksiä. Tutkimuksenteemoja ovat onnellisuuden riippuvuus tuloista, suhteellisesta asemasta ja statuksesta, ihmisten kyky sopeutua tulojen muutokseen ja muuttuneeseen kulutustasoon sekä tulo-odotusten muuttumisen vaikutus onnellisuuteen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan miten onnellisuustutkimuksen empiiriset havainnot muuttavat perinteistä Mirrleesin optimaalista tuloveroteoriaa.

Onnellisuustutkimuksen mukaan perinteisen talousteorian mukainen hyvinvointi, joka riippuu vain tuloista ja kulutuksesta, on riittämätön hyvinvoinnin mittari. Onnellisuustutkimuksissa huomioidaan myös referenssiryhmän vaikutus (kilpailuhenkisyys ja statuksen tavoittelu) sekä ajallinen vaihtelu; vertailu nykyisyyden ja menneisyyden välillä, kulutus- ja tulotasoon tottuminen ja tulo-odotusten kasvu. Viimeaikaiset empiiriset tutkimukset tuloista ja onnellisuudesta antavat paljon tietoa tulojen vaikutuksista hyvinvointiimme. Onnellisuustutkimuksessa hyvinvointia mallinnetaan subjektiivisilla havaintojen avulla, jotka kerätään mm. kyselytutkimuksien avulla.

Progressiivisen verotuksen yleisenä perusteluna on käytetty vähenevää tulon rajahyötyä, jolloin tulojen uudelleenjaolla voidaan lisätä yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. Onnellisuustutkimus on yhtenevä tämän näkemyksen kanssa, ja lisäksi empiiristen havaintojen esille tuoma suhteellisen aseman vaikutuksiin liittyvät negatiiviset ulkoisvaikutukset antavat lisäperusteluita tulojen uudelleenjaolle.