TULKINTOJA SINKKUELÄMÄÄ-TELEVISIOSARJAN SUKUPUOLIKUVISTA
KEMPPAINEN, SATU (2011)
KEMPPAINEN, SATU
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22087
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22087
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten katsojat ovat tulkinneet Sinkkuelämää-televisiosarjaa esityksenä sukupuolista. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään feminististä tutkimusta ja erityisesti sen 1990-luvulla syntyneitä postfeminismin ja kolmannen aallon feminismin muotoja sekä queer-tutkimusta.
Tutkimus on vastaanottotutkimus, jonka analyysimetodi on teemoittelu. Teemoittelun perusteena käytetään sekä teoriaosassa käsiteltyä feminististä teoriaa ja queer-teoriaa että sitä, miten haastateltavat puhuvat; eli mitkä aihealueet nousivat usein esiin teemahaastattelun aikana. Teemat valikoituivat myös sen perusteella, että ne ovat tutkimusongelmien kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiini teemojen analyysin kautta.
Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) miten Sinkkuelämää-sarja haastattelemieni katsojien mielestä esittää eri sukupuolia, 2) miten sarja vastaajien mielestä käsittelee sukupuolten tasa-arvoon tai epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja 3) haastaako vai uusintaako sarja haastateltujen mielestä sukupuoliin perinteisesti liitettyjä rooleja?
Teemahaastatteluun osallistui viisi Tampereen yliopiston opiskelijaa, jotka olivat 20–26-vuotiaita naisia. Tutkimuksessa nojataan Mertonin, Fisken ja Kendallin teemahaastattelun eli kohdennetun haastattelun määritelmään: siinä lähtökohtana on tieto siitä, että haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen – tämän tutkimukseni tapauksessa katsoneet Sinkkuelämää-sarjaa. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole vetää yleisiä johtopäätöksiä siitä, miten sarjaa on tulkittu, vaan analysoida haastateltavien kokemusmaailmaa.
Haastattelussa ilmeni, että haastateltavat kokivat sarjan sukupuolikuvat ristiriitaisina. Kritiikkiä herätti esimerkiksi sarjan hahmojen ulkonäkökeskeisyys ja vimmainen parinetsintä. Sarjan päähenkilöiden mahdollinen feminismi jakoi ryhmän mielipiteitä. Naishahmojen välisen ystävyyden sekä hahmojen itsenäisyyden ja aktiivisuuden koettiin kuitenkin haastavan perinteisiä sukupuolirooleja. Sarjan tapa esittää mieshahmot koettiin erittäin pinnallisena ja stereotyyppisenä eikä siis tasa-arvoa edistävänä piirteenä.
Postfeministisiin representaatioihin liittyy usein ajatus, että naisilla olisi oma erityinen psykologinen todellisuutensa, ja tällaiseen esitystapaan sopii, että mieshahmot jäävät ohuiksi. Näin tulkiten osa vastaajista koki sarjan postfeministisenä representaationa. Toisaalta osa vastaajista löysi sarjasta myös epäsovinnaisuuksia ja vastarintaa patriarkaatin valtaa kohtaan: näin ollen heidän voisi nähdä tulkitsevan sarjaa kolmannen aallon feminismin tavoin. Kolmannen aallon feminismi on postfeminismiä poliittisempi liike, se haluaa ylittää poliittisen korrektiuden rajat, mutta kokee kuitenkin jotkut toisen aallon feminismin piirteet rajoittavina.
Asiasanat:Feministinen televisiotutkimus, kolmannen aallon feminismi, postfeminismi, queer-tutkimus, sukupuolitutkimus, teemahaastattelu
Tutkimus on vastaanottotutkimus, jonka analyysimetodi on teemoittelu. Teemoittelun perusteena käytetään sekä teoriaosassa käsiteltyä feminististä teoriaa ja queer-teoriaa että sitä, miten haastateltavat puhuvat; eli mitkä aihealueet nousivat usein esiin teemahaastattelun aikana. Teemat valikoituivat myös sen perusteella, että ne ovat tutkimusongelmien kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiini teemojen analyysin kautta.
Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) miten Sinkkuelämää-sarja haastattelemieni katsojien mielestä esittää eri sukupuolia, 2) miten sarja vastaajien mielestä käsittelee sukupuolten tasa-arvoon tai epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja 3) haastaako vai uusintaako sarja haastateltujen mielestä sukupuoliin perinteisesti liitettyjä rooleja?
Teemahaastatteluun osallistui viisi Tampereen yliopiston opiskelijaa, jotka olivat 20–26-vuotiaita naisia. Tutkimuksessa nojataan Mertonin, Fisken ja Kendallin teemahaastattelun eli kohdennetun haastattelun määritelmään: siinä lähtökohtana on tieto siitä, että haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen – tämän tutkimukseni tapauksessa katsoneet Sinkkuelämää-sarjaa. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole vetää yleisiä johtopäätöksiä siitä, miten sarjaa on tulkittu, vaan analysoida haastateltavien kokemusmaailmaa.
Haastattelussa ilmeni, että haastateltavat kokivat sarjan sukupuolikuvat ristiriitaisina. Kritiikkiä herätti esimerkiksi sarjan hahmojen ulkonäkökeskeisyys ja vimmainen parinetsintä. Sarjan päähenkilöiden mahdollinen feminismi jakoi ryhmän mielipiteitä. Naishahmojen välisen ystävyyden sekä hahmojen itsenäisyyden ja aktiivisuuden koettiin kuitenkin haastavan perinteisiä sukupuolirooleja. Sarjan tapa esittää mieshahmot koettiin erittäin pinnallisena ja stereotyyppisenä eikä siis tasa-arvoa edistävänä piirteenä.
Postfeministisiin representaatioihin liittyy usein ajatus, että naisilla olisi oma erityinen psykologinen todellisuutensa, ja tällaiseen esitystapaan sopii, että mieshahmot jäävät ohuiksi. Näin tulkiten osa vastaajista koki sarjan postfeministisenä representaationa. Toisaalta osa vastaajista löysi sarjasta myös epäsovinnaisuuksia ja vastarintaa patriarkaatin valtaa kohtaan: näin ollen heidän voisi nähdä tulkitsevan sarjaa kolmannen aallon feminismin tavoin. Kolmannen aallon feminismi on postfeminismiä poliittisempi liike, se haluaa ylittää poliittisen korrektiuden rajat, mutta kokee kuitenkin jotkut toisen aallon feminismin piirteet rajoittavina.
Asiasanat:Feministinen televisiotutkimus, kolmannen aallon feminismi, postfeminismi, queer-tutkimus, sukupuolitutkimus, teemahaastattelu