Das Schreiben fremdsprachiger Pressemitteilungen. Eine Fallstudie zur Erstellung einer deutschsprachigen Pressemitteilung für das Unternehmen Arktischer-Honig Finnland.
VEIKKOLA, JAANA (2012)
VEIKKOLA, JAANA
2012
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22085
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22085
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu –työssäni satakuntalaiselle Lappi-Hunaja–perheyritykselle laatimaani lehdistötiedotetta. Tiedote ”Der Wildblaubeerhonig schon ausverkauft” koskee yrityksen osallistumista saksalaisen pikkukaupunki Geran joulumarkkinoille vuonna 2010 ja on suunnattu paikallisille tiedotusvälineille. Tiedote on yksi monista laatimistani lehdistötiedotteista, jotka kirjoitin toimiessani Lappi-Hunajan lehdistövastaavana marras- ja joulukuussa 2010.
Tutkielmassani analysoin lehdistötiedotetta kirjoitusprosessianalyysin kautta tutkimalla ja vertailemalla tekstin eri versioita keskenään. Käytettävissäni on yhteensä 14 eri versiota tiedotteesta aina alun luonnoksista valmiiseen tiedotteeseen asti. Analyysini perustuu laajaan teoriapohjaan, joka käsittää muun muassa ammatillista kirjoittamista, kirjoittamista vieraalla kielellä ja lehdistötiedotteita koskevia ajankohtaisia tutkimuksia. Pohdinnan keskiössä on lehdistötiedotteen kaksijakoinen luonne sen sisältämien journalististen ja markkinointielementtien kautta. Lehdistö hylkii tiedotteita, jotka ovat sisällöltään liian markkinointihenkisiä, mutta ollakseen yrityksen näkökulmasta toimiva on tiedotteen tuotava yritys esiin positiivisessa valossa. Tästä näkökulmasta katsottuna lehdistötiedotteet ovatkin ”lampaan vaatteisiin” naamioituneita mainoksia, jotka pyrkivät hyväksikäyttämään toimitusten uutisnälkää ja resurssipulaa.
Analyysini tuo esille, että kyseinen lehdistötiedote on hyvin markkinointipainotteinen. Se sisältää paljon arvottavia sanoja ja sitaatteja, vaikka onkin rakenteeltaan objektiivinen ja täyttää muun muassa journalistiset oikeinkirjoitus- ja rakennevaatimukset. Lehdistö ei kovasta yrityksestä huolimatta tiettävästi tarttunut aiheeseen, joten ilmeisesti tiedotteen markkinahenkisyys oli myös journalisteille liikaa. Kirjoitusprosessin tarkkailu puolestaan osoittaa sen, ettei se tässä tapauksessa edennyt yksioikoisesti alusta loppuun, vaan tekstiä paranneltiin sieltä täältä yhteen aihepiiriin kerralla keskittyen. Prosessi itsessään oli interaktiivinen: siihen osallistui neljä henkilöä, joista yksi toimi kirjoittajana muiden antaessa palautetta, kommentteja, kehitys- ja korjausehdotuksia.
Asiasanat:lehdistötiedote, kirjoitusprosessi, kirjoitusprosessianalyysi, ammatillinen kirjoittaminen, vieraalla kielellä kirjoittaminen, markkinointi, tekstilajianalyysi, osallistuva havainnointi, informaatiopyramidi
Tutkielmassani analysoin lehdistötiedotetta kirjoitusprosessianalyysin kautta tutkimalla ja vertailemalla tekstin eri versioita keskenään. Käytettävissäni on yhteensä 14 eri versiota tiedotteesta aina alun luonnoksista valmiiseen tiedotteeseen asti. Analyysini perustuu laajaan teoriapohjaan, joka käsittää muun muassa ammatillista kirjoittamista, kirjoittamista vieraalla kielellä ja lehdistötiedotteita koskevia ajankohtaisia tutkimuksia. Pohdinnan keskiössä on lehdistötiedotteen kaksijakoinen luonne sen sisältämien journalististen ja markkinointielementtien kautta. Lehdistö hylkii tiedotteita, jotka ovat sisällöltään liian markkinointihenkisiä, mutta ollakseen yrityksen näkökulmasta toimiva on tiedotteen tuotava yritys esiin positiivisessa valossa. Tästä näkökulmasta katsottuna lehdistötiedotteet ovatkin ”lampaan vaatteisiin” naamioituneita mainoksia, jotka pyrkivät hyväksikäyttämään toimitusten uutisnälkää ja resurssipulaa.
Analyysini tuo esille, että kyseinen lehdistötiedote on hyvin markkinointipainotteinen. Se sisältää paljon arvottavia sanoja ja sitaatteja, vaikka onkin rakenteeltaan objektiivinen ja täyttää muun muassa journalistiset oikeinkirjoitus- ja rakennevaatimukset. Lehdistö ei kovasta yrityksestä huolimatta tiettävästi tarttunut aiheeseen, joten ilmeisesti tiedotteen markkinahenkisyys oli myös journalisteille liikaa. Kirjoitusprosessin tarkkailu puolestaan osoittaa sen, ettei se tässä tapauksessa edennyt yksioikoisesti alusta loppuun, vaan tekstiä paranneltiin sieltä täältä yhteen aihepiiriin kerralla keskittyen. Prosessi itsessään oli interaktiivinen: siihen osallistui neljä henkilöä, joista yksi toimi kirjoittajana muiden antaessa palautetta, kommentteja, kehitys- ja korjausehdotuksia.
Asiasanat:lehdistötiedote, kirjoitusprosessi, kirjoitusprosessianalyysi, ammatillinen kirjoittaminen, vieraalla kielellä kirjoittaminen, markkinointi, tekstilajianalyysi, osallistuva havainnointi, informaatiopyramidi