Kaupunkisuunnittelun esteet ja avaimet - tarkastelussa Lempäälän kuntakeskuksen kehittämisprosessi
JÄRVENTAUSTA, AINO (2012)
2012
Aluetiede - Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22081
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22081
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee kunnan maankäytön suunnitelmien ja toteutuksen välistä kuilua suunnitteluprosessin näkökulmasta. Tutkimus käsittelee niitä syitä, jotka hidastavat kaupunkisuunnitteluprosesseja ja toisaalta keinoja ylittää hidasteet. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja kaupunkisuunnitteluprosessien jouduttamiseen. Tarkastelun kohteena on Lempäälän kuntakeskuksen kehittämisprosessi, joka alkoi 1980-luvulla ja on jatkunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan.
Tutkielma on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 11 asiantuntijahaastattelusta ja suunnitteluasiakirjoista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on suunnitteluparadigman muutos rationalistisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että Lempäälän tapauksessa suunnitelmien toteutumista ovat hankaloittaneet erityisesti hajanaiset maanomistusolosuhteet ja kunnan vähäinen maanomistus keskustassa sekä näiden aiheuttamat seuraukset. Myös valtionhallinnon ja maanomistajien hitaat käänteet liikkeissään ovat viivästyttäneet suunnitelmien toteutusta. Sen sijaan kehittämiseen kannustavasti vaikuttaneita tekijöitä on noussut niin paikallis-, seutu-, kuin globaalilta tasolta. Paikallistasolla liikekaupunki Ideaparkin avautuminen vuonna 2006 Lempäälän keskustan ulkopuolelle nähtiin eräänä uhkana keskustan elinvoimaisuudelle, mikä toi yhden näkökulman keskustan kehittämisen tarpeellisuuteen. Seututasolla Tampereen kaupunkiseudun yhdessä ajamat tavoitteet lisäraiteen rakentamiseksi nähtiin suunnitelman toteuttamisen kannalta myönteiseksi. Taustavaikuttajana keskustan kehittämissuunnitelmiin puolestaan vaikutti myös maailmanlaajuisesti keskustelua herättänyt ilmastonmuutos, jonka hillintään suunnitelmat osaltaan pyrkivät. Kuntakeskuksen suunnittelu ei ole näin ollen vain kunnan omaa itsenäistä toimintaa vaan suunnittelussa on mukana lukuisia eri toimijoita ja hallinnon tasoja. Vuorovaikutteinen lähestymistapa suunnittelussa on eräänä lähtökohtana uusimman keskustan kehittämissuunnitelman toteuttamisessa.
Vuorovaikutteisella uudella toimintamallilla haetaan vastausta maanomistuskysymysten ratkaisemiseen. Monipuolisten osallistamismenetelmien avulla on myös lähdetty tekemään uusimpia keskustan kehittämissuunnitelmia laadukkaan suunnitelman takaamiseksi. Rauhallisella vuoropuhelulla maanomistajien ja muiden osallisten kanssa kunnassa pyritään suunnitelmien onnistuneeseen toteuttamiseen. Keskustan kehittämisessä viime vuosina käytetyt monipuoliset osallistamismenetelmät nähtiin haastatteluissa myönteisenä kehityksenä, mutta niiden jatkojalostamiseksi nousi vielä uusia ideoita.
Avainsanat: yhdyskuntasuunnittelu, maankäytön suunnittelu, kommunikatiivinen suunnittelu, kaavoitus, maankäyttö- ja rakennuslaki, Lempäälä.
Tutkielma on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 11 asiantuntijahaastattelusta ja suunnitteluasiakirjoista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on suunnitteluparadigman muutos rationalistisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että Lempäälän tapauksessa suunnitelmien toteutumista ovat hankaloittaneet erityisesti hajanaiset maanomistusolosuhteet ja kunnan vähäinen maanomistus keskustassa sekä näiden aiheuttamat seuraukset. Myös valtionhallinnon ja maanomistajien hitaat käänteet liikkeissään ovat viivästyttäneet suunnitelmien toteutusta. Sen sijaan kehittämiseen kannustavasti vaikuttaneita tekijöitä on noussut niin paikallis-, seutu-, kuin globaalilta tasolta. Paikallistasolla liikekaupunki Ideaparkin avautuminen vuonna 2006 Lempäälän keskustan ulkopuolelle nähtiin eräänä uhkana keskustan elinvoimaisuudelle, mikä toi yhden näkökulman keskustan kehittämisen tarpeellisuuteen. Seututasolla Tampereen kaupunkiseudun yhdessä ajamat tavoitteet lisäraiteen rakentamiseksi nähtiin suunnitelman toteuttamisen kannalta myönteiseksi. Taustavaikuttajana keskustan kehittämissuunnitelmiin puolestaan vaikutti myös maailmanlaajuisesti keskustelua herättänyt ilmastonmuutos, jonka hillintään suunnitelmat osaltaan pyrkivät. Kuntakeskuksen suunnittelu ei ole näin ollen vain kunnan omaa itsenäistä toimintaa vaan suunnittelussa on mukana lukuisia eri toimijoita ja hallinnon tasoja. Vuorovaikutteinen lähestymistapa suunnittelussa on eräänä lähtökohtana uusimman keskustan kehittämissuunnitelman toteuttamisessa.
Vuorovaikutteisella uudella toimintamallilla haetaan vastausta maanomistuskysymysten ratkaisemiseen. Monipuolisten osallistamismenetelmien avulla on myös lähdetty tekemään uusimpia keskustan kehittämissuunnitelmia laadukkaan suunnitelman takaamiseksi. Rauhallisella vuoropuhelulla maanomistajien ja muiden osallisten kanssa kunnassa pyritään suunnitelmien onnistuneeseen toteuttamiseen. Keskustan kehittämisessä viime vuosina käytetyt monipuoliset osallistamismenetelmät nähtiin haastatteluissa myönteisenä kehityksenä, mutta niiden jatkojalostamiseksi nousi vielä uusia ideoita.
Avainsanat: yhdyskuntasuunnittelu, maankäytön suunnittelu, kommunikatiivinen suunnittelu, kaavoitus, maankäyttö- ja rakennuslaki, Lempäälä.