Otanta ulkoisessa tilintarkastuksessa - Kyselytutkimus otannan hyödyntämisestä JHTT- ja KHT-tilintarkastajien keskuudessa
PIETIKÄINEN, MILJA RIIKKA (2012)
2012
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22080
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22080
Tiivistelmä
Tarkastusotannalla tarkoitetaan tilintarkastustoimenpiteiden kohdistamista vähempään kuin 100 prosenttiin tilintarkastuksen kannalta relevantteihin perusjoukon yksiköihin. Otannan avulla saadut tulokset voidaan projisoida koko tarkastettavaan aineistoon ja näin tehdä johtopäätös siitä, sisältyykö tarkastettavaan aineistoon olennainen virhe. Otanta tilintarkastuksessa voidaan tehdä joko tilastollisen tai ei-tilastollisen otantamallin mukaan. Otantamallin valinta perustuu tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan.
Tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten ulkoisessa tilintarkastuksessa hyödynnettävää tarkastusotantaa on säännelty. Ulkoiseen tilintarkastukseen luetaan tässä tutkimuksessa sekä julkisen että yksityissektorin yhteisöjen lakisääteinen tilintarkastus. Voimassa oleva yhteisö- ja tilintarkastuslainsäädäntö sekä hyvä tilintarkastustapa ohjaavat käyttämään kansainvälisiä tilintarkastusalan ISA-standardeja. ISA-standardissa 530, Otanta tilintarkastuksessa, on ohjeistettu tilintarkastajia otannan käyttöön ja luotu yleinen kuva otannan käytön edellytyksistä, sen suorittamisesta ja käyttökohteista.
Tutkimuksen empiirisessä osassa on kyselylomakkeen avulla tutkittu, missä laajuudessa suomalaiset JHTT- ja KHT-tilintarkastajat hyödyntävät otantaa tilintarkastustyössään ja miten hyvin tilintarkastajat tuntevat tarkastusotantaa koskevan sääntelyn. Internet-pohjainen kysely toteutettiin syksyllä 2011 ja siihen vastasi 80 tilintarkastajaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan otannan taustalla oleva normisto tunnetaan hyvin. Vastaajista 78 prosenttia sanoi käyttävänsä ei-tilastollista otantaa vähintään puolessa toimeksiantojaan. Sen sijaan vastaajista jopa 56 prosenttia sanoi hyödyntävänsä tilastollista otantaa vain alle 25 prosentissa toimeksiantojaan. Tämä johtunee siitä, että tilastollinen otanta mielletään vaikeaksi toteuttaa ja käytännön tilintarkastustyöstä etäiseksi. Perehtymättömyys otantamenetelmiin koettiinkin ammattikokemuksen määrästä riippumatta suurimmaksi esteeksi otannan hyödyntämiseen kummankin otantamenetelmän kohdalla. Tutkimukseen osallistuneista vastaajista vain 65 prosenttia ilmoitti osaavansa tehdä tilastollisen otannan. Vertailtaessa auktorisointeja keskenään, ei vastauksissa ilmennyt suuria eroja. Merkittävimpänä erona voitaneen kyselytulosten valossa pitää sitä, että KHT-tilintarkastajien mukaan yksi otannan käyttöön vaikuttavista merkittävistä syistä on normien ja sääntöjen noudattaminen, kun kyseinen syy sai vain vähäistä huomiota JHTT-tilintarkastajilta.
Asiasanat:tilintarkastus, otanta, tilintarkastusmenetelmä, ISA-standardi, JHTT-tilintarkastaja, KHT-tilintarkastaja
Tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten ulkoisessa tilintarkastuksessa hyödynnettävää tarkastusotantaa on säännelty. Ulkoiseen tilintarkastukseen luetaan tässä tutkimuksessa sekä julkisen että yksityissektorin yhteisöjen lakisääteinen tilintarkastus. Voimassa oleva yhteisö- ja tilintarkastuslainsäädäntö sekä hyvä tilintarkastustapa ohjaavat käyttämään kansainvälisiä tilintarkastusalan ISA-standardeja. ISA-standardissa 530, Otanta tilintarkastuksessa, on ohjeistettu tilintarkastajia otannan käyttöön ja luotu yleinen kuva otannan käytön edellytyksistä, sen suorittamisesta ja käyttökohteista.
Tutkimuksen empiirisessä osassa on kyselylomakkeen avulla tutkittu, missä laajuudessa suomalaiset JHTT- ja KHT-tilintarkastajat hyödyntävät otantaa tilintarkastustyössään ja miten hyvin tilintarkastajat tuntevat tarkastusotantaa koskevan sääntelyn. Internet-pohjainen kysely toteutettiin syksyllä 2011 ja siihen vastasi 80 tilintarkastajaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan otannan taustalla oleva normisto tunnetaan hyvin. Vastaajista 78 prosenttia sanoi käyttävänsä ei-tilastollista otantaa vähintään puolessa toimeksiantojaan. Sen sijaan vastaajista jopa 56 prosenttia sanoi hyödyntävänsä tilastollista otantaa vain alle 25 prosentissa toimeksiantojaan. Tämä johtunee siitä, että tilastollinen otanta mielletään vaikeaksi toteuttaa ja käytännön tilintarkastustyöstä etäiseksi. Perehtymättömyys otantamenetelmiin koettiinkin ammattikokemuksen määrästä riippumatta suurimmaksi esteeksi otannan hyödyntämiseen kummankin otantamenetelmän kohdalla. Tutkimukseen osallistuneista vastaajista vain 65 prosenttia ilmoitti osaavansa tehdä tilastollisen otannan. Vertailtaessa auktorisointeja keskenään, ei vastauksissa ilmennyt suuria eroja. Merkittävimpänä erona voitaneen kyselytulosten valossa pitää sitä, että KHT-tilintarkastajien mukaan yksi otannan käyttöön vaikuttavista merkittävistä syistä on normien ja sääntöjen noudattaminen, kun kyseinen syy sai vain vähäistä huomiota JHTT-tilintarkastajilta.
Asiasanat:tilintarkastus, otanta, tilintarkastusmenetelmä, ISA-standardi, JHTT-tilintarkastaja, KHT-tilintarkastaja