Kotikunnan merkitys osallistumisen, palveluiden saannin ja velvollisuuksien näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään mikä on kotikunnan merkitys osallistumisen, palveluiden saannin ja velvollisuuksien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti ulkokuntalaisen oikeudellista asemaa, mutta huomioidaan myös kunnan asukkaan ja kunnan näkökulmat. Monet viettävät kakkoskunnassaan paljon aikaa ja tarvitsevat tällöin joitakin kunnallisia palveluita, joihin heillä ei välttämättä ole kuitenkaan oikeutta. Kotikuntajärjestelmää ja ulkokuntalaisen asemaa tarkastellaan voimassa olevan lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston ja muiden oikeuslähteiden sekä oman analyysin pohjalta. Tutkimuksen päänäkökulma on lainopillinen. Täydentävänä näkökulmana käytetään oikeuspoliittista näkökulmaa.

Henkilön kotikunnan perusteella määräytyvät lukuisat oikeusvaikutukset: kotikunnan jäsenyyden perusteella henkilö on oikeutettu julkisiin palveluihin, osallistumaan kunnalliseen päätöksentekoon sekä myös kantamaan velvollisuutensa kuntalaisena. Kotikunnan määräytymisen perusteiden tuleekin täten olla selkeitä ja yleisesti hyväksyttyjä. Kotikuntaan sidottuja palveluita tarvitsevat kasvavassa määrin myös ulkokuntalaiset, kuten vapaa-ajan asukkaat ja pendelöijät. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti siihen, mitä oikeuksia ulkokuntalaisella jo on palveluiden ja osallistumisen suhteen. Lisäksi tutkitaan sitä, mitkä ovat ulkokuntalaisen velvollisuudet. Tutkimuksessa pohditaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia siihen, kuinka nämä oikeudet ja velvollisuudet saataisiin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Ulkokuntalaisen palveluntarpeisiin on selkeästi jo osittain vastattu kehittämällä lainsäädäntöä niin, että palveluita pystyy saamaan entistä enemmän yli kuntarajojen. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että palveluiden joustavaa käyttöä yli kuntarajojen tulee kuitenkin lisätä. Vaihtoehtona palveluiden käytön lisäämiselle yli kuntarajojen ovat erilaiset palvelusetelisovellukset, kuten palveluseteli, perinteinen maksusitoumus tai henkilökohtainen budjetti.

Ulkokuntalaisen velvollisuudet kakkoskuntaansa kohtaan ovat lisääntyneet suhteessa enemmän kuin ulkokuntalaisen oikeudet. Erityisesti osallistumisoikeuksien kehittämiselle on tarvetta. Tähän voisi olla ratkaisuvaihtoehtona äänioikeuden muuttaminen kuntavaaleissa niin, että ulkokuntalainen saisi tiettyjen kriteereiden täyttyessä oikeuden valita, missä kunnassa hän äänestää ja on ehdolla.

Kaksoiskuntalaisuusjärjestelmiä ei olla lähiaikoina todennäköisesti toteuttamassa. Tämän vuoksi henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan tulisi antaa vastaisuudessa suurempi painoarvo kotikuntaa määriteltäessä, jotta liikkumisvapaus tosiasiallisesti toteutuisi.

Asiasanat:kotikunta, kotikunnan merkitys, kotikuntajärjestelmä, osallistumisoikeudet, palvelut, velvollisuudet, ulkokuntalainen, vapaa-ajan asukas, pendelöinti