Formy i funkcii inakovosti v treh rasskazah Ljudmily Ulickoj/ Toiseuden muodot ja niiden funktiot kolmessa Ljudmila Ulickajan kertomuksessa
POHJASMÄKI, EKATERINA (2011)
2011
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22031
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22031
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli analysoida toiseuden käsitettä Ljudmila Ulitskayan kertomuksissa: ”Do?’ Buhary” (2007), ”Cju-jurih” (2007), ”Vtorogo marta togo ?e goda” (2007). Tätä varten pyrin tutkimaan toiseutta sekä sitä, miten se ilmenee etnisyyden ja sukupuoli-identiteetin näkökulmista. Lisäksi tarkastelin tässä tutkimuksessa sitä, miten nämä käsitteet on esitetty ja korostettu yllä mainituissa teoksissa mm. sosiaalisista, kulttuurisista ja etnisistä näkökulmista. Tutkin myös sukupuolten välisiä eroja hahmojen jokapäiväisessä elämässä.
Ensimmäisessä luvussa tutustuin käsitteeseen ja termiin toiseus sekä tarkastelin tutun ja tuntemattoman suhdetta toiseensa. Termi toiseus on selitettävissä eroavaisuus-käsitteen kautta. Tarkasteltaessa toista ihminen automaattisesti aktivoi alitajuntaansa sarjan stereotypioita.
Toisessa luvussa tutkin, miten toiseuden mekanismit toimivat identiteetin muodostumisessa Stuart Hallin Identity-teoksen (Identiteetti, 1999) kautta. Tässä luvussa totesin, että käsitys minuudesta on aina jossain mielessä valheellinen, ja että niin sanotut ”liittymäkohdat”: kansakunta, etninen ryhmä, perhe, sukupuoli jne., jotka luovat yhteisölle yhtenäisyyden tunteen, ovat tavallaan kuvitteellisia. Hallin mielestä identiteetti rakentuu eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien kautta. Toiseutta on mahdoton ymmärtää ilman omaa identiteettiä.
Kolmannessa luvussa käsittelin etnisyyden käsitettä toiseuden näkökulmasta, kulttuuri-identiteettiä ja etnisyyttä Venäjällä. Toiseuden tavoin etnisyys realisoituu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Etninen identiteetti, kuten mikä tahansa identiteetti, on jatkuvassa erojen ja yhtäläisyyksien vuorovaikutuksessa. Etnisyyden käsite on samalla konflikti-kulttuurinen, poliittinen sekä organisatorinen, ja se liittyy myös alkuperään.
Neljännessä luvussa tutustuin gender-käsitteeseen. Käsitteellä on monia eri teorioita ja määritelmiä. Esimerkiksi perinteisen teorian mukaan gender tarkoittaa ensisijaisesti biologisia eroavaisuuksia. Tähän näkökulmaan uskovat mm. essentialistit. Sen sijaan konstruktivistit ovat sitä mieltä, että maskuliinisuus ja feminiinisyys rakentuvat perustuen yhteiskunnan odotuksiin miehisyydestä ja naiseudesta.
Jokainen näistä kolmesta valitsemastani teoksista heijasti toiseutta monitahoisesti. Tarinassa ”Do?’ Buhary” toiseuden käsite monistui etnisistä, sosiaalisista ja sukupuolinäkökulmista. Tarinassa ”Vtorogo marta togo ?e goda” käsitellään ”valheellista” yhtenäisyyttä Neuvostoliitossa, jossa elettiin kansainvälisyys-käsitteen alla, mutta todellisuus olikin sen sijaan täynnä eroja ja konflikteja. Tarinassa ”Cju-jurih” keskeisenä aiheena ovat stereotypiat ja niiden petollisuus.
Asiasanat:toiseus, identiteetti, etnisyys, gender
Ensimmäisessä luvussa tutustuin käsitteeseen ja termiin toiseus sekä tarkastelin tutun ja tuntemattoman suhdetta toiseensa. Termi toiseus on selitettävissä eroavaisuus-käsitteen kautta. Tarkasteltaessa toista ihminen automaattisesti aktivoi alitajuntaansa sarjan stereotypioita.
Toisessa luvussa tutkin, miten toiseuden mekanismit toimivat identiteetin muodostumisessa Stuart Hallin Identity-teoksen (Identiteetti, 1999) kautta. Tässä luvussa totesin, että käsitys minuudesta on aina jossain mielessä valheellinen, ja että niin sanotut ”liittymäkohdat”: kansakunta, etninen ryhmä, perhe, sukupuoli jne., jotka luovat yhteisölle yhtenäisyyden tunteen, ovat tavallaan kuvitteellisia. Hallin mielestä identiteetti rakentuu eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien kautta. Toiseutta on mahdoton ymmärtää ilman omaa identiteettiä.
Kolmannessa luvussa käsittelin etnisyyden käsitettä toiseuden näkökulmasta, kulttuuri-identiteettiä ja etnisyyttä Venäjällä. Toiseuden tavoin etnisyys realisoituu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Etninen identiteetti, kuten mikä tahansa identiteetti, on jatkuvassa erojen ja yhtäläisyyksien vuorovaikutuksessa. Etnisyyden käsite on samalla konflikti-kulttuurinen, poliittinen sekä organisatorinen, ja se liittyy myös alkuperään.
Neljännessä luvussa tutustuin gender-käsitteeseen. Käsitteellä on monia eri teorioita ja määritelmiä. Esimerkiksi perinteisen teorian mukaan gender tarkoittaa ensisijaisesti biologisia eroavaisuuksia. Tähän näkökulmaan uskovat mm. essentialistit. Sen sijaan konstruktivistit ovat sitä mieltä, että maskuliinisuus ja feminiinisyys rakentuvat perustuen yhteiskunnan odotuksiin miehisyydestä ja naiseudesta.
Jokainen näistä kolmesta valitsemastani teoksista heijasti toiseutta monitahoisesti. Tarinassa ”Do?’ Buhary” toiseuden käsite monistui etnisistä, sosiaalisista ja sukupuolinäkökulmista. Tarinassa ”Vtorogo marta togo ?e goda” käsitellään ”valheellista” yhtenäisyyttä Neuvostoliitossa, jossa elettiin kansainvälisyys-käsitteen alla, mutta todellisuus olikin sen sijaan täynnä eroja ja konflikteja. Tarinassa ”Cju-jurih” keskeisenä aiheena ovat stereotypiat ja niiden petollisuus.
Asiasanat:toiseus, identiteetti, etnisyys, gender