Palvelujärjestelmän dialogisuus tie yhteiseen ymmärrykseen. Esimerkkinä lastensuojelun ja koulun välinen yhteistyö Helsingissä.

Abstract

Helsingin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2012 pyrkii lapsille ja nuorille suunnatun palvelujärjestelmän rakennemuutokseen, jotta varhainen tuki toteutuisi paremmin ja korjaavien palvelujen tarve vähenisi. Kentän toimijoiden välinen laadukas yhteistyö on palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta olennaista. Tämä tutkimus tarkastelee lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja peruskoulun opettajien välistä yhteistyötä eräällä Helsingin alueella. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla ja analyysimenetelmänä on fenomenografia. Tavoitteena on ollut tutkia näiden kahden toimijan käsityksiä omasta työstään sekä heidän keskinäisestä yhteistyöstään varhaisen ja ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on nostettu esiin yhteistyön taustalla olevia tekijöitä, kuten organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit ja sitä kautta muotoutuneet erilaiset kielet. Sosiaalityöntekijöiden ja opettajien välistä yhteistyötä tehdään yli organisaatiorajojen, mikä puolestaan asettaa haasteensa myös yhteistyön johtamiselle.

Haastatteluiden perusteella toimijoiden arki on haastavaa, eikä varhainen tuki tai ehkäisevä lastensuojelu toteudu riittävän hyvin. Toimijat eivät tunne riittävästi toistensa arkea, työkäytänteitä eikä työtehtäviä. Työnjaosta, vastuusta tai tiedonkulusta ei ole sovittu riittävän tarkasti. Ehkäisevät ja korjaavat palvelut ovat Helsingin palvelujärjestelmässä osittain päällekkäin, mikä aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta. Toimijoiden käsitykset toisistaan ovat melko kielteisiä, mikä johtuu osittain siitä, ettei toisen työtä ymmärretä. Jotta yhteistyön laatu olisi taattua, kielteiset käsitykset olisi puhuttava auki. Sekä horisontaaliseen että vertikaaliseen dialogiin olisi panostettava läpi palvelujärjestelmän. Johdon olisi sitouduttava kehittämiseen sekä mahdollistettava aika ja paikka dialogille. Prosessijohtamiseen siirtyminen voisi olla keino tähän. Toimijoiden erilaisuuden hyväksymisen jälkeen yhteinen ymmärrys voi löytyä. Dialogisuus voi helpottaa tiedonsiirtoa ja konsultaatiota, kun yhteistyökäytänteistä on sovittu. Tutkimuksen lopussa on konkreettisia toimenpiteitä, joita Helsingin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman HYMYT -hankkeessa on kehitetty lastensuojelun ja koulun välisen yhteistyön parantamiseksi.

Asiasanat:lapset, nuoret, hyvinvointi, varhainen tuki, ennaltaehkäisevä lastensuojelu, moniammatillisuus, dialogisuus, johtaminen, kehittäminen