Sammakosta superprinssiksi. Victorian ja Danielin hääjuttujen otsikoiden rakenne ja semantiikka
MAANIITTY, PÄIVI (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MAANIITTY, PÄIVI
2011
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-02Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten lehtien otsikointia yhdestä uutisteemasta. Teemana on Ruotsin prinsessa Victorian ja Daniel Westlingin kesällä 2010 pidetyt häät. Otsikoita tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: niiden kieliopillisen rakenteen ja semantiikan kannalta.
Tutkimuksen metodit ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Aineistona on 599 otsikkoa, jotka on kerätty touko- ja kesäkuun aikana vuonna 2010 Suomessa ilmestyneistä viikko-, päivä- ja iltapäivälehdistä. Viikkolehdistä mukana ovat Seura, Apu, Anna, MeNaiset ja Suomen Kuvalehti, päivälehdistä Aamulehti ja Helsingin Sanomat ja iltapäivälehdistä Iltalehti ja Ilta-Sanomat.
Otsikoiden rakenteellisessa analyysissa perustyökaluna on toiminut relevantti suomen kieliopin käsitteistö ja kieliopit. Otsikoiden pituutta on tutkittu sanamäärinä ja niiden rakennetta jaotellen täydellisestä lauseesta muodostetut otsikot syntaktisiin ja modaalisiin lausetyyppeihin. Esillä ovat myös otsikoissa käytetyt tempukset. Otsikot, joissa ei ole ollut verbiä on jaoteltu fragmentteihin ja eri lausekkeisiin.
Tutkimuksen semanttinen osa pohjaa sanasemantiikkaan ja kriittiseen lingvistiikkaan. Kriittisen lingvistiikan avulla on selvitetty tekstin ja sanavalintojen taakse kätkeytyviä asenteita. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut kuninkaallisen perheen jäsenten julkisuuskuvan muodostuminen. Semanttinen osa jakautuu kolmeen päälukuun, joissa tarkastellaan erikseen henkilöiden nimeämistä, heidän ominaisuuksiaan ja heidän tekemisistään kertovia verbejä.
Hääotsikot ovat tyypillisimmillään verbittömiä rakenteita. Finiittimuotoinen verbi on esillä alle puolessa otsikoista. Suosittuja otsikkorakenteita ovat esimerkiksi substantiivilausekkeet, joita aineistossa on paljon. Täydellisen lauseen sisältävistä otsikoista valtaosa on aikamuodoltaan preesensissä. Päivälehtien otsikot ovat muiden lehtien otsikoita useammin lausemuotoisia ja niissä on myös käytetty muita enemmän sanoja. Sanamäärät noudattelevat lehtien sivujen kokoa.
Prinsessa Victoria on otsikoiden päähenkilö sikäli, että hänestä kirjoitetaan eniten. Hänet kuitenkin asetetaan usein toiminnan kohteen semanttiseen rooliin siinä missä muut perheenjäsenet ovat aktiivisia toimijoita eli agentteja. Toimittajat myös samaistuvat herkästi Victoriaan, sillä hänestä kirjoitettaessa käytetään empaattisia sanavalintoja ja hänen tekemisiään kuvailevat verbit ovat usein mentaalisia. Toimittajien arvostus tai sen puute eri henkilöitä kohtaan näkyy arvo- ja lempinimien käytössä. Tavallisin tapa kirjoittaa Carl Gustafista on nimittää häntä kuninkaaksi, mutta Madeleine on prinsessa vain harvoin. Erityisesti Iltalehti suosii lempinimeä Madde. Daniel saa lehdissä arvonimen prinssi, mutta sen eteen tavataan sijoittaa jokin asiaa lieventävä ilmaisu, kuten Ruohonleikkuri-Ruotsin prinssi. Kuningatar Silvia nähdään vahvasti perheroolinsa kautta ja häneen äitinä viittaaminen on yhtä suosittua kuin etunimen käyttäminen.
Asiasanat:kriittinen lingvistiikka, lehtiotsikot, kuninkaalliset, häät, sanasemantiikka, otsikkorakenne
Tutkimuksen metodit ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Aineistona on 599 otsikkoa, jotka on kerätty touko- ja kesäkuun aikana vuonna 2010 Suomessa ilmestyneistä viikko-, päivä- ja iltapäivälehdistä. Viikkolehdistä mukana ovat Seura, Apu, Anna, MeNaiset ja Suomen Kuvalehti, päivälehdistä Aamulehti ja Helsingin Sanomat ja iltapäivälehdistä Iltalehti ja Ilta-Sanomat.
Otsikoiden rakenteellisessa analyysissa perustyökaluna on toiminut relevantti suomen kieliopin käsitteistö ja kieliopit. Otsikoiden pituutta on tutkittu sanamäärinä ja niiden rakennetta jaotellen täydellisestä lauseesta muodostetut otsikot syntaktisiin ja modaalisiin lausetyyppeihin. Esillä ovat myös otsikoissa käytetyt tempukset. Otsikot, joissa ei ole ollut verbiä on jaoteltu fragmentteihin ja eri lausekkeisiin.
Tutkimuksen semanttinen osa pohjaa sanasemantiikkaan ja kriittiseen lingvistiikkaan. Kriittisen lingvistiikan avulla on selvitetty tekstin ja sanavalintojen taakse kätkeytyviä asenteita. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut kuninkaallisen perheen jäsenten julkisuuskuvan muodostuminen. Semanttinen osa jakautuu kolmeen päälukuun, joissa tarkastellaan erikseen henkilöiden nimeämistä, heidän ominaisuuksiaan ja heidän tekemisistään kertovia verbejä.
Hääotsikot ovat tyypillisimmillään verbittömiä rakenteita. Finiittimuotoinen verbi on esillä alle puolessa otsikoista. Suosittuja otsikkorakenteita ovat esimerkiksi substantiivilausekkeet, joita aineistossa on paljon. Täydellisen lauseen sisältävistä otsikoista valtaosa on aikamuodoltaan preesensissä. Päivälehtien otsikot ovat muiden lehtien otsikoita useammin lausemuotoisia ja niissä on myös käytetty muita enemmän sanoja. Sanamäärät noudattelevat lehtien sivujen kokoa.
Prinsessa Victoria on otsikoiden päähenkilö sikäli, että hänestä kirjoitetaan eniten. Hänet kuitenkin asetetaan usein toiminnan kohteen semanttiseen rooliin siinä missä muut perheenjäsenet ovat aktiivisia toimijoita eli agentteja. Toimittajat myös samaistuvat herkästi Victoriaan, sillä hänestä kirjoitettaessa käytetään empaattisia sanavalintoja ja hänen tekemisiään kuvailevat verbit ovat usein mentaalisia. Toimittajien arvostus tai sen puute eri henkilöitä kohtaan näkyy arvo- ja lempinimien käytössä. Tavallisin tapa kirjoittaa Carl Gustafista on nimittää häntä kuninkaaksi, mutta Madeleine on prinsessa vain harvoin. Erityisesti Iltalehti suosii lempinimeä Madde. Daniel saa lehdissä arvonimen prinssi, mutta sen eteen tavataan sijoittaa jokin asiaa lieventävä ilmaisu, kuten Ruohonleikkuri-Ruotsin prinssi. Kuningatar Silvia nähdään vahvasti perheroolinsa kautta ja häneen äitinä viittaaminen on yhtä suosittua kuin etunimen käyttäminen.
Asiasanat:kriittinen lingvistiikka, lehtiotsikot, kuninkaalliset, häät, sanasemantiikka, otsikkorakenne