Kielen ymmärtämisen taidot aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa

Abstract

Aivoinfarktin akuuttivaiheen ainoaksi tehokkaaksi lääkehoidoksi on todettu liuotushoito, jossa on kyse aivoverisuonten tukosten nopeasta liuottamisesta alteplaasin avulla. Liuotushoidon avulla pyritään ehkäisemään peruuttamaton aivokudostuho, lieventämään aivoinfarktin aiheuttamia oireita sekä lyhentämään toipumisaikaa. Kliiniset hoitokokemukset ovat olleet myönteisiä, mutta liuotushoidon vaikutuksista ei toistaiseksi ole juurikaan saatavilla tutkimustietoa. Tämän vuoksi onkin tarpeellista selvittää, onko liuotushoidolla vaikutuksia kielellisten toimintojen kuntoutumiseen.

Tämä tutkimus on osa Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalaan liuotushoitoprojektia. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaiset ovat tutkittavien kielen ymmärtämisen taidot, kun aivoinfarktista toipuminen on vasta alkuvaiheessa. Tutkimus on merkityksellinen siksikin, että perinteisesti logopedisessa tutkimuksessa ymmärtämisen vaikeudet ovat jääneet ilmaisun vaikeuksien taustalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko liuotushoitoa ja konservatiivista hoitoa saaneiden potilaiden kielellis-kognitiiviset toiminnot toisistaan ja eroavatko vasemman ja oikean hemisfäärin aivoinfarktin saaneiden tutkittavien kielen ymmärtäminen toisistaan. Perinteisen näkemyksen mukaisesti ainoastaan vasemman hemisfäärin leesiot johtavat kielellisiin vaikeuksiin, mutta nykyisin tiedetään, että myös oikean hemisfäärin leesiot voivat johtaa kielellisiin vaikeuksiin. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, vaikuttavatko tutkittavien ikä ja koulutustausta kielen ymmärtämistä mittaavista testeistä suoriutumiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ikä ja koulutustausta ennustavat ihmisten kielellis-kognitiivista tasoa.

Tässä tutkimuksessa käytettyjen kielellisten testien mukaan tutkittavien kielen ymmärtämisen taidot olivat pääsääntöisesti normaalit tai lievästi heikentyneet. Eniten hankaluuksia tutkittaville tuottivat kehotusten noudattaminen, lauseiden välitön toistaminen sekä toistokerrontatehtävät. Tästä voidaan päätellä, että ainakin osalla tutkittavista ilmeni kognitiivista heikentymistä, erityisesti työmuistin ongelmia. Odotusten mukaan aivovaurion sijoittuminen vasempaan hemisfääriin johtaa useammin kielen ymmärtämisen vaikeuksiin kuin leesion sijoittuminen oikeaan hemisfääriin. Sen sijaan tutkittavien saama akuuttivaiheen hoitomuoto ei tässä tutkimuksessa vaikuttanut kielellisistä testeistä suoriutumiseen. Tässä tutkimuksessa ikä ei korreloinut tilastollisesti merkitsevästi kielen ymmärtämisen osioista suoriutumisen kanssa ja koulutuksen merkitys oli odotusten vastainen.

Tässä tutkimuksessa tutkittavien kielen ymmärtämisen taso oli siis varsin hyvää jo toipumisen alkuvaiheessa. Koska liuotushoidon yleistymisen myötä on oletettavaa, että lievät kielelliset häiriöt yleistyvät, tarvitaan tulevaisuudessa yhä tarkempia mittareita, jotta lievätkin kielelliset vaikeudet saadaan selville. Liuotushoidon vaikuttavuudesta kielellis-kognitiivisiin toimintoihin niin lyhyellä kuin myös pidemmällä aika välillä sekä ymmärtämisen vaikeuksista tarvitaan lisää tutkimusta. Kielen ymmärtämisen taitojen taustalla saattaa olla muiden kognitiivisten toimintojen heikentymistä. Tämä tutkimus osoittaakin, etteivät nykyisin käytössä olevat mittarit riitä yksistään antamaan tietoa ymmärtämisen tasosta ja vaikeuksista. Tulevaisuudessa ymmärtämistä mittaavien testien tulosten ohella tulisikin tarkastella myös neuropsykologisista testeistä suoriutumista.

Avainsanat: aivoinfarkti, ymmärtäminen, liuotushoito, hemisfääri, ikä, koulutus