Tulevaisuuden kunta. Nuoren luottamushenkilöjohdon näkemys tulevaisuuden kunnasta
MAISILA, CARITA (2011)
2011
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21983
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21983
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään nuorten luottamushenkilöjohtajien näkemyksiä kunnan roolista tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tutkimuksen lähtökohtana on se tosiasia, että monet kunnat elävät vuoden 2010 tilanteessa selviytymisensä rajoilla, eikä kuntien tulevaisuus nykyisellään näytä lupaavalta.
Tutkimus toteutettiin tulevaisuudentutkimuksen Delfoi-menetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin sellaiset luottamushenkilöjohtajat, jotka eivät olleet vielä täyttäneet kolmeakymmentä vuotta valtuustokauden alkaessa vuoden 2009 alussa. Luottamushenkilöjohtajiksi määriteltiin kuntien hallituksissa ja valtuustojen puheenjohtajistoissa vaikuttavat henkilöt. Tutkimuksen kahdella kyselykierroksella pyrittiin tavoittamaan kohdejoukon näkemykset kunnan tehtävistä ja organisoitumisesta sekä koko julkisen hallinnon vastuunjaosta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vuoden 2030 tilanteessa.
Ensimmäinen kyselykierros koostui kattavasta joukosta kuntia ja kuntien tehtäviä koskevia kysymyksiä, joiden pohjalta toiselle kyselykierrokselle muotoiltiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Vaihtoehtoisten mallien lisäksi toisella kierroksella täydennettiin muutenkin ensimmäisellä vastauskierroksella saatuja tietoja.
Tutkimuksen perusteella nuoret luottamushenkilöjohtajat pitävät välttämättömänä, että kuntien toiminnassa ja tehtäväkentässä tapahtuu muutoksia ennen kohdevuotta 2030, eikä täysin nykyisellään voida jatkaa. Lisäksi nuoret luottamushenkilöjohtajat pitävät tärkeänä sitä, että vaadittavat, osin perustavanlaatuisetkin muutokset toteutetaan alueelliset erot huomioiden ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Perustavanlaatuisena kysymyksenä nostettiin esille myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen riippumatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun julkisen hallinnon kokonaisuuden järjestämisessä päädytäänkään. Ratkaisuiksi jo ilmaantuneisiin ongelmiin osoitettiin esimerkiksi lähidemokratian vahvistaminen ja erilaisten sähköisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen.
Nuoret luottamushenkilöjohtajat pitivät toivottavana ratkaisuna tulevaisuuden tilanteeksi sitä, että melko lailla nykyisellä kuntajärjestelmällä ja –rakenteella voitaisiin toimia vielä vuonna 2030. Kuitenkin todennäköisenä he pitävät sitä, että kuntien välinen yhteistyö kasvaa entisestään ja valtaosa tehtävistä ratkaistaan tilaaja-tuottaja –malleihin perustuvilla järjestelmillä. Toisena vaihtoehtona tulevaisuuden palvelu- ja osallistumishaasteiden ratkaisemiseksi nousi malli, jossa nykyisen kunta- ja valtiotason välille olisi muodostunut nykyistä vahvempi maakunnallinen taso. Tämä taso hoitaisi osan nykyään kuntien vastuulla olevista tehtävistä ja sen johtamisesta vastaisi demokraattisesti valittu luottamushenkilöorganisaatio.
Kunnan sisäisiä johtamisjärjestelmiä koskien nuorilla luottamushenkilöjohtajilla ei ole uskoa pormestarimallin tyyppisiin tulevaisuuden ratkaisuihin, vaan nuoret luottavat vahvasti luottamushenkilöiden ohjaamaan, virkajohtoiseen johtamisjärjestelmään kuntien sisäisessä hallinnossa.
Asiasanat:tulevaisuus, luottamushenkilöjohto, nuoret, järjestämisvastuu, kunnan tehtävät, demokratia, osallisuus
Tutkimus toteutettiin tulevaisuudentutkimuksen Delfoi-menetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin sellaiset luottamushenkilöjohtajat, jotka eivät olleet vielä täyttäneet kolmeakymmentä vuotta valtuustokauden alkaessa vuoden 2009 alussa. Luottamushenkilöjohtajiksi määriteltiin kuntien hallituksissa ja valtuustojen puheenjohtajistoissa vaikuttavat henkilöt. Tutkimuksen kahdella kyselykierroksella pyrittiin tavoittamaan kohdejoukon näkemykset kunnan tehtävistä ja organisoitumisesta sekä koko julkisen hallinnon vastuunjaosta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vuoden 2030 tilanteessa.
Ensimmäinen kyselykierros koostui kattavasta joukosta kuntia ja kuntien tehtäviä koskevia kysymyksiä, joiden pohjalta toiselle kyselykierrokselle muotoiltiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Vaihtoehtoisten mallien lisäksi toisella kierroksella täydennettiin muutenkin ensimmäisellä vastauskierroksella saatuja tietoja.
Tutkimuksen perusteella nuoret luottamushenkilöjohtajat pitävät välttämättömänä, että kuntien toiminnassa ja tehtäväkentässä tapahtuu muutoksia ennen kohdevuotta 2030, eikä täysin nykyisellään voida jatkaa. Lisäksi nuoret luottamushenkilöjohtajat pitävät tärkeänä sitä, että vaadittavat, osin perustavanlaatuisetkin muutokset toteutetaan alueelliset erot huomioiden ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Perustavanlaatuisena kysymyksenä nostettiin esille myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen riippumatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun julkisen hallinnon kokonaisuuden järjestämisessä päädytäänkään. Ratkaisuiksi jo ilmaantuneisiin ongelmiin osoitettiin esimerkiksi lähidemokratian vahvistaminen ja erilaisten sähköisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen.
Nuoret luottamushenkilöjohtajat pitivät toivottavana ratkaisuna tulevaisuuden tilanteeksi sitä, että melko lailla nykyisellä kuntajärjestelmällä ja –rakenteella voitaisiin toimia vielä vuonna 2030. Kuitenkin todennäköisenä he pitävät sitä, että kuntien välinen yhteistyö kasvaa entisestään ja valtaosa tehtävistä ratkaistaan tilaaja-tuottaja –malleihin perustuvilla järjestelmillä. Toisena vaihtoehtona tulevaisuuden palvelu- ja osallistumishaasteiden ratkaisemiseksi nousi malli, jossa nykyisen kunta- ja valtiotason välille olisi muodostunut nykyistä vahvempi maakunnallinen taso. Tämä taso hoitaisi osan nykyään kuntien vastuulla olevista tehtävistä ja sen johtamisesta vastaisi demokraattisesti valittu luottamushenkilöorganisaatio.
Kunnan sisäisiä johtamisjärjestelmiä koskien nuorilla luottamushenkilöjohtajilla ei ole uskoa pormestarimallin tyyppisiin tulevaisuuden ratkaisuihin, vaan nuoret luottavat vahvasti luottamushenkilöiden ohjaamaan, virkajohtoiseen johtamisjärjestelmään kuntien sisäisessä hallinnossa.
Asiasanat:tulevaisuus, luottamushenkilöjohto, nuoret, järjestämisvastuu, kunnan tehtävät, demokratia, osallisuus