Gladiaattorinäytäntöjen funktio roomalaisessa yhteiskunnassa myöhäisellä tasavallanajalla ja keisariajan kulttuurissa
TYLLILÄ, TAPIO (2011)
TYLLILÄ, TAPIO
2011
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21980
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21980
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aihe on gladiaattorinäytäntöjen funktio roomalaisessa yhteiskunnassa. Amfiteatteria tarkastellaan gladiaattorinäytäntöjen tapahtumapaikkana. Ajallinen rajaus on tehty myöhäiseen tasavallanaikaan ja keisariajan kulttuuriin. Tutkielman päätutkimuskysymyksiä ovat: Mikä oli gladiaattorinäytäntöjen funktio? Miksi sitä varten tarvittiin amfiteatteri? Tutkimuskysymyksiä lähestytään kolmesta näkökulmasta: gladiaattorinäytännöt uhritoimituksena esi-isien hengille (munera), gladiaattorinäytännöt viihteenä kansalle (spectacula) ja gladiaattorinäytännöt esimerkkinä yksilölle sekä esimerkkinä Roomasta kansakuntana (exempla).
Tutkimusmenetelmänä käytetään filosofista välinearvo / itseisarvo vertailua. Metodisilta lähtökohdiltaan tutkielma on hermeneuttinen. Toisin sanoen tarkoituksena ei ole arvottaan menneisyyttä vaan nähdä edellä esitetyt arvot historiallisessa yhteydessään, osana roomalaista kulttuuria. Tutkielma testaa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä hypoteeseja gladiaattorinäytäntöjen merkityksestä edellä esitetyn filosofisen käsiteparin kautta. Tutkielmassa paneudutaan aikalaislähteisiin ja tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia niiden analyysin pohjalta. Gladiaattori–ilmiötä käsittelevät lähteet ovat hajanaisia. Tästä syystä tutkielmassa on käytetty useita eri lähteitä.
Tutkimuksessa selvisi että gladiaattorinäytöksiä ja amfiteatteria voidaan tarkastella edellä esitetyn käsiteparin kautta. Tämän tarkastelun pohjalta gladiaattorinäytännöt voidaan nähdä niin politiikan tekemisen välineenä, puhtaana viihteenä kuin moraalisena esimerkkinä miehisestä hyveestä (virtus). Tutkielman perusteella gladiaattorinäytännöt voidaan nähdä myös roomalaisuuden symbolina. Tämä symboli on näytäntöjen itseisarvo. Myöhemmät ajat ovat nähneet gladiaattorinäytännöt barbaarisena tapana, väkivaltaisena kulttuurina. Tämän näkökulman sijasta tutkielma esittää näkymän amfiteatterista väkivaltaa rajaavana tekijänä. Roomalainen kulttuuri oli gladiaattorinäytäntöjen aikaan valtakulttuuri.
Tämän tutkimuksen merkitys on osallistuminen gladiaattori-ilmiön ympärillä käytävään tieteelliseen tutkimukseen. Tekijän toive on että työ voi osaltaan poistaa gladiaattorinäytösten saamaa pahaa leimaa.
Asiasanat:gladiaattorinäytännöt, amfiteatteri, roomalaisuus, munera, spectacula, exempla
Tutkimusmenetelmänä käytetään filosofista välinearvo / itseisarvo vertailua. Metodisilta lähtökohdiltaan tutkielma on hermeneuttinen. Toisin sanoen tarkoituksena ei ole arvottaan menneisyyttä vaan nähdä edellä esitetyt arvot historiallisessa yhteydessään, osana roomalaista kulttuuria. Tutkielma testaa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä hypoteeseja gladiaattorinäytäntöjen merkityksestä edellä esitetyn filosofisen käsiteparin kautta. Tutkielmassa paneudutaan aikalaislähteisiin ja tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia niiden analyysin pohjalta. Gladiaattori–ilmiötä käsittelevät lähteet ovat hajanaisia. Tästä syystä tutkielmassa on käytetty useita eri lähteitä.
Tutkimuksessa selvisi että gladiaattorinäytöksiä ja amfiteatteria voidaan tarkastella edellä esitetyn käsiteparin kautta. Tämän tarkastelun pohjalta gladiaattorinäytännöt voidaan nähdä niin politiikan tekemisen välineenä, puhtaana viihteenä kuin moraalisena esimerkkinä miehisestä hyveestä (virtus). Tutkielman perusteella gladiaattorinäytännöt voidaan nähdä myös roomalaisuuden symbolina. Tämä symboli on näytäntöjen itseisarvo. Myöhemmät ajat ovat nähneet gladiaattorinäytännöt barbaarisena tapana, väkivaltaisena kulttuurina. Tämän näkökulman sijasta tutkielma esittää näkymän amfiteatterista väkivaltaa rajaavana tekijänä. Roomalainen kulttuuri oli gladiaattorinäytäntöjen aikaan valtakulttuuri.
Tämän tutkimuksen merkitys on osallistuminen gladiaattori-ilmiön ympärillä käytävään tieteelliseen tutkimukseen. Tekijän toive on että työ voi osaltaan poistaa gladiaattorinäytösten saamaa pahaa leimaa.
Asiasanat:gladiaattorinäytännöt, amfiteatteri, roomalaisuus, munera, spectacula, exempla