Suomen sisällissodan vaikutus 1920- ja 2010-luvun kouluun - mistä on tultu tähän?
KOLJONEN, MIIKKA (2011)
2011
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21969
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21969
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoitus on selvittää Suomen sisällissodan vaikutuksia 1920- ja 2000-luvun koulutuspolitiikkaan, kouluun ja yhteiskuntaan. Selvitän myös tapaa käsitellä Suomen sisällissotaa historianopetuksessa nykyaikana. Tutkimuksen tavoite on kuvata sisällissodan vaikutuksia yksilöön, suomalaisten asenteiden muutoksia suhteessa Suomen sisällissotaan sekä sisällissodan käsittelyn tapaa ja sen muuttumista vuosikymmenten aikana.
Tutkimusaineistona on Leevi Launosen, Risto Rinteen ja Jukka Rantalan tutkimukset sekä useiden asiantuntijoiden sisällissotaan liittyvät teokset. Tutkimuksessa on analysoitu kirjallisuuslähteitä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa on haastateltu teemahaastattelun keinoin kuutta historianopettajaa, jotka ovat kertoneet omat näkemyksensä lähdekirjallisuuden synnyttämiin kysymyksiin. Sisällönanalyysin luomia tuloksia on verrattu haastateltavien luomiin merkityksiin, joista ovat syntyneet lopulliset tulokset eli synteesi.
Sisällissota vaikutti 1920-luvulla koulussa opettamiseen opettajien piilotettujen asenteiden muodossa. Punaisen lapsen kohtelu oli epätasa-arvoisempaa ja syrjivää ympäröivän yhteiskunnan asenteiden ja asenteellisen opetussuunnitelman takia. Sisällissodan heijastukset kouluopetukseen ulottuvat aina 1970-luvulle saakka. Sisällissota oli useita vuosikymmeniä trauma suomalaisille. Aika on ollut suurin haavojen tasoittaja asenneilmaston rauhoittajana. Myös taide eri muodoissaan on ollut tärkeä terapeuttinen sisällissodan työstämisen tapa suomalaisille.
Sisällissodan yleiset vaikutukset ulottuvat aina nykypäivään saakka moraalisena kysymyksenä ja oman taustan pohdiskeluna. Sisällissodan käsittelytapa nykykoulussa on objektiivinen ja monitulkintainen. Koulussa oppilaat saa innostettua aiheeseen paikallisuuden ja omakohtaisuuden kautta, esimerkiksi Sotasurmat -sivuston tutkimisella. Keskiössä nykyopetuksessa on Suomen sisällissodan ihmisoikeusaspekti, vertailukohtana muut sisällissodat ja kriisit.
Suomen sisällissodasta on kohta kulunut sata vuotta. Haasteena on pitää sisällissota elävänä nykynuorille. Olisi tärkeää selvittää esimerkiksi tutkimuksen keinoin, miten aihe pysyisi kaikkien nuorten tietoisuudessa sodan molempia osapuolia ymmärtäen ja arvostaen.
Sisällissodan mentaalisia seurauksia on tutkittu varsin vähän. Sen mentaaliset seuraukset ovat olleet mittaluokaltaan suuret suomalaiselle yksilölle. Näitä vaikutuksia olisi syytä edelleen perusteellisesti tutkia.
Avainsanat: sisällissota, isänmaallisuus, vaikeneminen, eheytyminen.
Tutkimusaineistona on Leevi Launosen, Risto Rinteen ja Jukka Rantalan tutkimukset sekä useiden asiantuntijoiden sisällissotaan liittyvät teokset. Tutkimuksessa on analysoitu kirjallisuuslähteitä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa on haastateltu teemahaastattelun keinoin kuutta historianopettajaa, jotka ovat kertoneet omat näkemyksensä lähdekirjallisuuden synnyttämiin kysymyksiin. Sisällönanalyysin luomia tuloksia on verrattu haastateltavien luomiin merkityksiin, joista ovat syntyneet lopulliset tulokset eli synteesi.
Sisällissota vaikutti 1920-luvulla koulussa opettamiseen opettajien piilotettujen asenteiden muodossa. Punaisen lapsen kohtelu oli epätasa-arvoisempaa ja syrjivää ympäröivän yhteiskunnan asenteiden ja asenteellisen opetussuunnitelman takia. Sisällissodan heijastukset kouluopetukseen ulottuvat aina 1970-luvulle saakka. Sisällissota oli useita vuosikymmeniä trauma suomalaisille. Aika on ollut suurin haavojen tasoittaja asenneilmaston rauhoittajana. Myös taide eri muodoissaan on ollut tärkeä terapeuttinen sisällissodan työstämisen tapa suomalaisille.
Sisällissodan yleiset vaikutukset ulottuvat aina nykypäivään saakka moraalisena kysymyksenä ja oman taustan pohdiskeluna. Sisällissodan käsittelytapa nykykoulussa on objektiivinen ja monitulkintainen. Koulussa oppilaat saa innostettua aiheeseen paikallisuuden ja omakohtaisuuden kautta, esimerkiksi Sotasurmat -sivuston tutkimisella. Keskiössä nykyopetuksessa on Suomen sisällissodan ihmisoikeusaspekti, vertailukohtana muut sisällissodat ja kriisit.
Suomen sisällissodasta on kohta kulunut sata vuotta. Haasteena on pitää sisällissota elävänä nykynuorille. Olisi tärkeää selvittää esimerkiksi tutkimuksen keinoin, miten aihe pysyisi kaikkien nuorten tietoisuudessa sodan molempia osapuolia ymmärtäen ja arvostaen.
Sisällissodan mentaalisia seurauksia on tutkittu varsin vähän. Sen mentaaliset seuraukset ovat olleet mittaluokaltaan suuret suomalaiselle yksilölle. Näitä vaikutuksia olisi syytä edelleen perusteellisesti tutkia.
Avainsanat: sisällissota, isänmaallisuus, vaikeneminen, eheytyminen.