Yleisten kirjastojen julkisuuskuva Suomessa 2008 - 2010
RASK, PIA (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21967
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21967
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on suomalaisten yleisten kirjastojen julkisuuskuva vuosina 2008 – 2010. Kirjastojen julkinen kuva ja sen päivittäminen on alan sisäisen keskustelun vakioaihe, mutta tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty niukasti. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa kirjastojen toimintaympäristö on myös muutoksessa.
Tutkielman teoreettinen tausta on sosiaalisessa konstruktivismissa ja käsitteellistä taustaa luodaan imagon, maineen ja julkisuuden käsitteiden kautta. Kirjallisuuskatsauksessa aihetta lähestytään sekä aiemman kirjastojen julkisuuskuvia koskevan että mediatekstejä hyödyntävän kirjastoaiheisen tutkimuksen kautta.
Tutkimusaineisto koostuu viiden suomalaisen sanomalehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Satakunnan Kansa) kirjastoaiheisista jutuista tutkimuksen kohdevuosilta. Aineisto on kerätty sähköisesti ja systemaattisella satunnaisotannalla otokseksi on valittu 267 juttua. Tutkimusmenetelmien valinnassa on yhdistetty sekä laadullisia että määrällisiä metodeja; sisällön erittelyä ja kehysanalyysiä. Näitä metodeja käyttäen aineistosta on analysoitu kirjastoaiheisten juttujen peruspiirteiden (pituus, osasto, sävy, tyyppi) lisäksi aiheenvalinta, puhujarakennetta sekä laajempia keskustelun kehyksiä.
Aineistosta käy ilmi kirjaston luonne paikallisena ilmiönä, joka konkretisoituu erityisesti kirjallisuustoimijana sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisena laitoksena. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta on paikallistettu tradition, niukkuuden, integraation, palvelukulttuurin muutoksen ja saatavuuden kehykset.
Kirjastojen julkisuuskuvaa voidaan luonnehtia positiiviseksi: kirjastojen toimintaa ei kritisoida ja siihen liitetyt arvot ovat myönteisiä. Kirjasto nähdään ensisijaisesti fyysisten tilojen ja painettujen aineiston kautta, jotka saavat selkeän painoarvon mediassa. Kirjaston kuvataan kuitenkin olevan myös muutoksessa esimerkiksi elektronisten aineistojen yleistymisen myötä. Kirjastojen tämänhetkiseen palvelutarjontaan ollaan julkisuudessa tyytyväisiä; negatiivinen julkisuus liittyy poikkeuksetta palvelutason heikennyksiin sekä lähipalvelujen karsintaan. Julkisessa keskustelussa kirjastosta argumentoivat he, joille kirjastolla on merkitystä. Puhujaryhmistä aliedustettuina ovat nuoret sekä päättäjät kunta- ja valtakunnallisella tasolla.
Asiasanat:yleiset kirjastot, julkisuuskuva, imago, sisällön erittely, kehysanalyysi
Tutkielman teoreettinen tausta on sosiaalisessa konstruktivismissa ja käsitteellistä taustaa luodaan imagon, maineen ja julkisuuden käsitteiden kautta. Kirjallisuuskatsauksessa aihetta lähestytään sekä aiemman kirjastojen julkisuuskuvia koskevan että mediatekstejä hyödyntävän kirjastoaiheisen tutkimuksen kautta.
Tutkimusaineisto koostuu viiden suomalaisen sanomalehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Satakunnan Kansa) kirjastoaiheisista jutuista tutkimuksen kohdevuosilta. Aineisto on kerätty sähköisesti ja systemaattisella satunnaisotannalla otokseksi on valittu 267 juttua. Tutkimusmenetelmien valinnassa on yhdistetty sekä laadullisia että määrällisiä metodeja; sisällön erittelyä ja kehysanalyysiä. Näitä metodeja käyttäen aineistosta on analysoitu kirjastoaiheisten juttujen peruspiirteiden (pituus, osasto, sävy, tyyppi) lisäksi aiheenvalinta, puhujarakennetta sekä laajempia keskustelun kehyksiä.
Aineistosta käy ilmi kirjaston luonne paikallisena ilmiönä, joka konkretisoituu erityisesti kirjallisuustoimijana sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisena laitoksena. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta on paikallistettu tradition, niukkuuden, integraation, palvelukulttuurin muutoksen ja saatavuuden kehykset.
Kirjastojen julkisuuskuvaa voidaan luonnehtia positiiviseksi: kirjastojen toimintaa ei kritisoida ja siihen liitetyt arvot ovat myönteisiä. Kirjasto nähdään ensisijaisesti fyysisten tilojen ja painettujen aineiston kautta, jotka saavat selkeän painoarvon mediassa. Kirjaston kuvataan kuitenkin olevan myös muutoksessa esimerkiksi elektronisten aineistojen yleistymisen myötä. Kirjastojen tämänhetkiseen palvelutarjontaan ollaan julkisuudessa tyytyväisiä; negatiivinen julkisuus liittyy poikkeuksetta palvelutason heikennyksiin sekä lähipalvelujen karsintaan. Julkisessa keskustelussa kirjastosta argumentoivat he, joille kirjastolla on merkitystä. Puhujaryhmistä aliedustettuina ovat nuoret sekä päättäjät kunta- ja valtakunnallisella tasolla.
Asiasanat:yleiset kirjastot, julkisuuskuva, imago, sisällön erittely, kehysanalyysi